Kokoomuksen mielestä elvytystoimista pitäisi päättää samaan aikaan rakenteellisten uudistusten ja työllisyysreformien kanssa.
– Kuten Vesa Vihriälän työryhmän raportissa Suomen ykköstaloustieteilijät toteavat, olisi elvyttämisen lisäksi pitänyt samalla kertaa tehdä päätökset sopeutuksen tiekartasta ja työllisyyden vahvistamisesta. Nyt nämä jäivät puuttumaan eli hallitus poimi rusinat pullasta. Vaikeiden ratkaisujen tekemisestä tulee takuulla vaikeampaa, kun rahanjakopuolesta on jo päätetty, ennakoi Kai Mykkänen.
Hänen mielestään velkaa voidaan ottaa vain, jos kyetään tekemään päätöksiä uskottavista keinoista työllisyyden ja talouden tuotantopotentiaalin pysyväksi parantamiseksi. Hänen mukaansa kokoomus vaikuttaa olevan ainoa puolue, joka on huolissaan veronmaksajien kontolle kasattavasta velkalastista.
– Jos joutuu elämään velaksi, on oltava velanmaksukykyä. Pelkään, että Suomi on tällä tahdilla ajautumassa pitkäaikaisen lisävelkaantumisen tai massiivisten veronkorotusten tielle. Tämän hallituksen näytöt työmarkkinauudistuksia puuttuvat, Mykkänen jatkaa.
Kokoomuksen mielestä julkisen talouden kykyä velkaantua tulee käyttää välttämättömien kustannusten kattamiseen ja talouden saamiseksi käyntiin, kun koronavirus on kukistettu.
Mykkäsen mukaan kohteet on kuitenkin harkittava tarkkaan.
– Lyhyellä tähtäimellä elvytystä tarvitaan. Kohteista on kuitenkin varaa vain oikeasti tärkeisiin. Tässä mielessä ihmettelen, miksi hallitus ohjaa vain alle viisi prosenttia lisärahoista tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Yritysten ja valtion yhteisillä t&k-panoksilla oli kuitenkin keskeinen rooli myös 1990-luvun laman selättämisessä, hän muistuttaa.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen on todennut maksun ajan olevan edessä syksyllä. Mykkänen muistuttaa, että se tulee todella nopeasti ja maltti on siksikin valttia.
– Kaikkeen hyvään ja kauniiseen ei ole varaa. Julkisella taloudella on rajansa kriisissäkin. Valtiovarainministeriön arvion mukaan valtion lainan korko tulee nousemaan 0,1 prosentista 1,1 prosenttiin jo vaalikauden loppuun mennessä. Se tarkoittaisi, että maksaisimme tämän vuoden lisävelasta joka vuosi korkoja noin 200 miljoonaa euroa, Mykkänen huomauttaa.
Hän muistuttaa, että hallitus lupasi kannanotossaan työllisyyden paranevan jopa alkuperäistä 60[nbsp]000 uuden työllisen tavoitetta enemmän, ja että päätökset tehdään tällä vaalikaudella.
– Onko hallitus valmis antamaan työllisyysryhmille uuden toimeksiannon, jotta jo elokuun budjettiriiheen valmistellaan tarvittavat päätökset, Mykkänen kysyy.
