Itse asiassa sote-uudistuksen voi nähdä myös mahdollisuutena kirkastaa kaupunkien tehtävää. LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN

Anna-Kaisa Ikonen: Kahta en vaihda: kaupunkien merkitys ja soten uudistustarve

Entä jos sote-uudistuksen tavoitteet ja kaupunkien elinvoima eivät ole vastakkaisia?

Voiko niitä edistää yhtaikaa? Entä jos nyt katsotaankin liikaa vain hallintoreformia ja ne todelliset välineet kaupunkien elinvoiman vahvistamiseen ovat ensisijassa muualla kuin nyt käsiteltävissä lainsäädännössä?

Suomi tarvitsee kaupunkinsa. Se tarvitsee niitä talouskasvun vetureiksi, osaamiskeskittymiksi ja kansainvälisesti aktiivisiksi innovaatiokiihdyttämöiksi. Se tarvitsee kaupunkeja mukaviksi asuinpaikoiksi, lasten kehittäviksi kasvuympäristöiksi, opiskelu- ja työmahdollisuuksien luojiksi, vetovoimaisiksi tapahtumien ja kulttuurin näyttämöiksi, alustoiksi ihmisten ja ideoiden kohtaamiselle. Näiden turvaamiseksi kaupungit keskittyvät jatkossakin alueensa kehittämiseen, elinvoimaan ja kilpailukykyyn sekä ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen.

Kaupungistuminen on kiistaton tosiasia, niin Suomessa kuin maailmalla. C21-kaupungit julkaisivat perjantaina kannanoton, josta näiden 21 suomalaiskaupungin merkitys hyvin kuvastuu vuosien 2015-2016 luvuin: niissä on 74,9 prosenttia väestöstä, 77,9 prosenttia työpaikoista, 79,7 prosenttia arvonlisäyksestä, 88 prosenttia akateemisista ja 88,7 prosenttia vieraskielisistä. Niiden merkitystä ei pidä vähätellä, ei liioin unohtaa kaupungistumisen mukanaan tuomia erityishaasteita.

On myös totta, että suomalainen kuntaperusteinen järjestelmä on ollut monialaisuudessaan ainutlaatuinen ja hieno kokonaisuus. Moni kaupunki pystyisi suoriutumaan jatkossakin nyt sote-uudistukselle asetetuista tavoitteista, mutta vielä enemmän on niitä kuntia, jotka eivät koko laajasta taakasta selviä.

Leveitä sote-hartioita on siksi haettu erilaisin ratkaisuin jo usean hallituksen voimin. Olen itsekin päässyt viimeisen kymmenen vuoden aikana useassa roolissa etsimään ratkaisuja; muun muassa tutkijana, sotesta vastaavana apulaispormestarina, valtiosihteerinä ja pormestarina. On selvitetty paras-ratkaisuja, Risikon mallia, kuntauudistusta, viiden ervan mallia ja maakuntia. Tarve on tullut selväksi, samoin päätöksenteon vaikeus. Nyt kokonaisratkaisun löytymisessä ollaan kuitenkin pidemmällä kuin kertaakaan tänä aikana. On päätösten aika.

On katsottava eteenpäin. Uudistajien. Kaupunkienkin. Itse asiassa sote-uudistuksen voi nähdä myös mahdollisuutena kirkastaa kaupunkien tehtävää ja keskittyä selkeästi sivistys- ja elinvoimakaupungin rooleihin. Kun raskaat sote-vastuut siirtyvät pois, kaupungit voivat keskittyä siihen, missä ne ovat vahvimmillaan.

Nyt on hetki ottaa johtajuus ja rakentaa tulevaisuuden kaupunkeja. Hallinnon rakenteet saattavat luoda hidasteita, joita on arvioitava tarkkaan myös jatkossa, mutta esteiksi niitä ei tule päästää. Riippumatta siitä, mihin rajapinnat asettuvat, tulevaisuuden toiminta on systeemistä, rajat ylittävää ja verkostomaista ja kaupungeilla on tässä luontainen rooli alueidensa keskuksina.

Kaupunkeja ei kuitenkaan saa jättää yksin. Tähän tarvitaan maan hallitusta ja hyvää kaupunkipolitiikkaa. Tälläkin hallituskaudella on tehty monia kaupunkien kannalta hyviä päätöksiä MAL-sopimuksista liikenneratkaisuihin ja kaupunkien investointien tukemiseen.

Paljon tilaisuuksia kaupunkipolitiikalle on myös jatkossa mm. maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa, tulevaisuuden MAL-sopimuskäytäntöjen linjaamisessa, korkeakoulupolitiikassa, rahoitusratkaisuissa, kaupunkikulttuurin tukemisessa ja monessa muussa. Kasvupalvelupiloteissakin haetaan parhaillaan allianssikumppanuusmalleja kaupunkien kanssa. Näissä ratkaisuissa piilevät kaupunkien kehityksen kannalta merkitykselliset avaimet. Eikä pidä unohtaa, että kaupungeille jää jatkossakin joukko erittäin painavia tehtäviä kouluista kaavoitukseen, elinkeinopolitiikkaan jne., yleinen toimivalta ja verotusoikeus.

Liian tyytyväinen ei silti saa olla. Se tappaa luovuuden ja nälän kehittää. On hyvä, että kaupungit tuovat roolinsa esiin, koska kaupunkien rooli – niin ristiriitaiselta kuin se sote- ja maakuntauudistuksen keskellä kuulostaakin – kasvaa tulevaisuudessa ja niissä rakennetaan Suomen tulevaisuutta. Sille on luotava edellytykset. Mahdollisuuksia on varmasti paljon enemmän kuin mihin on vielä tartuttu. Yhteisvoimin voimme ne parhaiten löytää ja hyödyntää.

Anna-Kaisa Ikonen

Anna-Kaisa Ikonen

Kokoomuksen ministeriryhmän valtiosihteeri ja Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt