Suomen tärkeimpien kauppakumppanien teollisuusnäkymät ovat heikentyneet huolestuttavan voimakkaasti kuluneen vuoden aikana.
Ostopäällikköindeksien laskun taustalla on erityisesti maailmankaupan epävarmuus. 2000-luvulla vastaavia laskuja on nähty kaksi: vuosina 2001–2002 ja jyrkemmin vuonna 2008 alkaneen talouskriisin yhteydessä.
– Tilanne näyttää heikolta erityisesti teollisuudessa, ei niinkään palveluissa. Mukana on toki myös talouden rakennemuutosta. Ei ole yhtään länsimaata, jonka teollisuudesta tulisi myönteistä dataa, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen sanoo.
Maailmantalouden kasvuennustetta on laskettu noin kolmen prosentin tuntumaan tai hieman alle. Kiinassakin kasvu hidastuu.
– Kasvuluvut ovat toki vielä korkeita. On eri asia, pitävätkö ne paikkansa. Kiina tekee kommunistisen puolueen juhlavuoden vuoksi kaikkensa, jottei kasvu hyydy ainakaan tämän vuoden aikana. Kasvupohjan kestävyyttä ja velkavetoisuutta kannattaa tarkkailla, Pakarinen toteaa.
Teollisuuden luottamus on vajonnut nopeasti Suomen tavaraviennin kannalta tärkeissä Ruotsissa ja Saksassa. Maiden kasvuennusteet ovat silti kohtuullisen hyviä.
– Vuosi sitten vielä ajateltiin, että notkahdus on tilapäistä ja johtuu lähinnä autojen päästöskandaaleista. Nyt on selvää, ettei alkusyksynkään aikana ole tapahtunut muutosta parempaan, joten tulemme näkemään Suomessakin heikompaa kehitystä, Sami Pakarinen sanoo.
Hän huomauttaa, että uusien arvioiden valossa 75 prosentin työllisyysaste edellyttäisi noin 73 000 uutta työpaikkaa. Työllisyyskehitys vaikuttaa hyytyneen kuluneen vuoden aikana, eivätkä Antti Rinteen (sd.) hallituksen toimet ole vakuuttaneet ekonomisteja.
– Monissa tähän mennessä esitetyissä työllisyystoimissa etumerkki on ollut miinuksella. Työpaikkatarve on siis suurempi kuin hallituksen ilmoittama 60 000, mikä on huolenaihe, Pakarinen pohtii.