Syyskuussa eduskunnan käsittelyyn tulevaan esitykseen uudeksi alkoholilaiksi ei sisällykään alkoholin rajat ylittävän etämyynnin kieltoa. Käytännössä kiellolla on tarkoitettu alkoholin ostamisen kieltämistä toisissa EU:n jäsenvaltioissa toimivista verkkokaupoista. Syynä päätökseen on korkeimman oikeuden käsittelyyn todennäköisesti päätyvä etämyyntiä käsitellyt niin kutsuttu alkotaksi-oikeusjuttu.
Verkkouutisten saamien tietojen mukaan kokoomus oli suunnitellut kompromissiesitystä, jolla etämyynti olisi voitu sallia tavalla, jossa asianmukainen verojen suorittaminen Suomeen pystytään järjestämään. Sosiaali- ja terveysministeriön kerrotaan taas olleen halukas sisällyttämään etämyynnin kiellon lakiesitykseen alkotaksi-tapauksesta huolimatta.
Sosiaali- ja terveysministeriö kertoi vielä maanantaina kotisivuillaan verkkokaupan osalta, että nykyiset alkoholijuomien ulkomaiseen verkkokauppaan eli rajat ylittävään etämyyntiin liittyvät säännökset ovat olleet epäselvät ja että uudessa alkoholilaissa tilannetta selkiytettäisiin siten, että rajat ylittävä etämyynti ”olisi selvästi kielletty”.
Aiemmin julkaistun esitysluonnoksen mukaan etämyynti kiellettäisiin lain 4. luvun 30. pykälässä. Luonnoksessa todetaan, että etämyynti on nykyisin kiellettyä voimassa olevan alkoholilain 8. pykälän perusteella. Nykylaissa etämyyntiä tai verkkokauppaa ei mainita. Nykyisen lainsäädännön mukaan alkoholijuomien edelleen luovuttaminen tai käyttäminen luvanvaraisessa tarkoituksessa edellyttää asianomaista lupaa. Koska ulkomailla toimiva etämyyjä ei voi täyttää lupaehtoja, ei se voi myydä alkoholia vähittäismyynnissä kuluttajille.
Alun perin etämyynti oli siis tarkoitus määritellä ja kieltää uudistuksessa selvästi. Uuteen lakiesitykseen ei kuitenkaan nyt olekaan tulossa kieltoa. Tämä ei tarkoita verkkokaupan sallimista vaan sitä, että nykyinen oikeustila jää voimaan siihen asti, että alkotaksi-tapauksessa saadaan lopullinen päätös.
Alkotaksi myllersi
Helsingin hovioikeus ratkaisi alkoholin etämyyntiä Virosta Suomeen koskeneen alkotaksin tapauksen huhtikuussa. Verkkouutiset on kertonut oikeusjutusta ja sen aiemmista vaiheista tässä.
Hovioikeuden mukaan suomalainen mietoja, eli korkeintaan 4,7 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviä, juomia koskeva myyntilupajärjestelmä ei nykyisessä muodossaan ole täyttänyt EU-oikeuden tavaran vapaata liikkuvuutta koskevaan sääntelyyn liittyviä vaatimuksia. Tuomioistuimen mukaan vähittäismyyntilupajärjestelmää ei tarvitse kuitenkaan kokonaan poistaa, koska se on mahdollista saattaa EU-oikeuden mukaiseksi.
Käytännössä tuomioistuin katsoi EU-oikeuden edellyttävän, että Suomen tulisi järjestää lupajärjestelmä tällaisten juomien osalta sellaiseksi, että myös toisessa jäsenvaltiossa toimiva alkoholin etämyyjä voisi saada mietoihin juomiin myyntiluvan Suomessa.
Verkkouutisten tietojen mukaan päättäjät haluavat nyt odottaa sitä, millainen ratkaisu alkotaksi-tapaukseen lopulta tulee, ja edellyttääkö se jonkinlaisia muutoksia lainsäädäntöön.
Siihen asti voimassa on nykyinen jossain määrin epävarma oikeustila, jossa etämyynti on kielletty ja etäosto taas ei. Etämyynnillä tarkoitetaan tilannetta, jossa myyjä järjestää esimerkiksi verkkokaupasta ostettujen toisesta jäsenvaltiosta tuotavien alkoholijuomien kuljetuksen, kun taas etäostossa ostaja tai joku ostajan valtuuttama vastaa kuljetuksen järjestämisestä. Etämyynnissä verovastuu on myyjällä ja etäostossa ostajalla.
