Verkkouutiset

Kaakkois-Aasian maat pelkäävät Kiinan velkaa ja valtaa

Kaakkois-Aasian valtioiden vaikuttajien selvä enemmistö kehottaa suhtautumaan varovasti Kiinan ajamaan Silkkitie-hankkeeseen.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Vaikuttajien mukaan hanke voi johtaa alueen maiden joutumiseen kestämättömiin velka-ansoihin. Aasian maista muun muassa Sri Lanka on jo joutunut luovuttamaan osan valtioalueestaan Kiinalle, koska se ei ole pystynyt maksamaan velkojaan takaisin.

Afrikan maidenkin ulkomaan velasta jo 15 prosenttia tulee Kiinasta ja presidentti Xi Jinping on luvannut monelle maanosan valtiolle yhä lisää lainaa.

Singaporelaisen ISEAS-tutkimuslaitoksen selvityksessä 70 prosenttia vastaajista vaati valtioiltaan varovaisempaa politiikkaa Kiinaa kohtaan. Haastateltaviin kuului johtavia poliitikkoja, akateemikkoja, elinkeinoelämän, kansalaisyhteiskunnan ja median edustajia kaikista ASEANin kymmenestä jäsenvaltiosta.

Selvityksessä enemmistö vastaajista suhtautuu kriittisesti myös Yhdysvaltain rooliin alueen turvallisuuden takaajana. Monet pelkäävät Yhdysvaltain vahvan sotilaallisen läsnäolon vain kiristävän jännitteitä.

Vastaajien enemmistö ei usko Kiinan ja presidentti Jinpingin politiikan hyväntahtoisuuteen. Sen sijaan he uskoivat Kiinan pyrkivät ottamaan Kaakkois-Aasian maat taloudelliseen valtapiiriinsä. Vastaajat arvostelivat Silkkitie- hanketta avoimuuden puutteesta ja 16 prosenttia uskoi koko hankkeen vielä epäonnistuvan.

Yli 70 prosenttia vastaajista arvioi Kiinan taloudellisen vaikutusvallan Kaakkois-Aasiassa kuitenkin kasvavan ja myös maan poliittisen ja strategisen vallan jättävän Yhdysvallat kakkosviulua soittamaan.

Yli 60 prosenttia haastatelluista arvioi Yhdysvaltain vaikutuksen alueella kuluneen vuoden aikana heikentyneen. Enemmistön mielestä luottamus siihen, että Yhdysvallat voisi tuoda alueelle turvallisuutta on laskusuunnassa.

Alle kymmenen prosenttia haastatelluista uskoi Kiinan valtapyrkimysten Kaakkois-Aasiassa olevan hyväntahtoisia. Noin puolet vastaajista arvioi suorasukaisesti Kiinan ainoastaan pyrkivän saamaan Kaakkois-Aasian osaksi valtapiiriänsä.

Selvityksen tekijät sanovat johtopäätöksissään tulosten olevan viesti myös Kiinalle. ISEAS-tutkijat uskovat Kiinan joutuvan kohtaamaan selvästi vastahakoisempia yhteistyökumppaneita, jos se ei pysty aidosti omaksumaan Kaakkois-Aasian maiden intressejä paremmin kunnioittavia yhteistyön muotoja ja pyrkimyksiä.

Xi Jinping asetti uuden Silkkitien julkisesti tavoitteekseen vuonna 2013. Hankkeen pyrkimyksenä on yhdistää Kiinan johdolla noin 60 maata yhdeksi talousvyöhykkeeksi. Maissa, joiden yhdentymiseen pyritään muun muassa uusien maa- ja merireittien rakentamisella, asuu yli puolet maailman väestöstä.

ISEAS-selvityksen vastaajien enemmistön mielestä ASEAN-järjestön pitäisi ottaa aktiivisemmin kantaa Myanmarin hallituksen rohyngia-vähemmistöön kohdistamiin sortotoimenpiteisiin.

Viimeisen vuoden aikana Myanmariksi nimensä muuttaneesta Burmasta on paennut yli 700[nbsp]000 rohingya-väestöön kuuluvaa Bangladeshin puolelle. ASEAN on perinteisesti suhtautunut hyvin varovasti jäsentensä sisäisinä pidettyihin ongelmiin puuttumiseen. Tämä asenne on kuitenkin alkanut murtumaan sen jälkeen kun jäsenmaiden autoritaarisen hallinnot ovat joutuneet taipumaan demokraattisiin uudistuksiin.

Puuttumista kannattavan enemmistö mielestä ASEAN-järjestön tulisi löytää itselleen välittäjän rooli rohingya-väestöä koskevassa kiistassa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)