Ammattiliitto Jytyn liittovaltuusto pitää selvänä, että vuonna 2023 aloittavien hyvinvointialueiden palkat pitää harmonisoida tasavertaisesti ylimpiin tehtäväkohtaisiin palkkoihin, kuten työtuomioistuin on tuomiossaan aiemmin linjannut.
Ammattiliiton mielestä oleellisen tärkeää on, että palkkojen yhteensovitus toteutetaan kaikilla hyvinvointialueille kohtuullisessa, enintään kahden vuoden ajassa.
Harmonisointi eli palkkojen yhteensovittaminen on edessä kaikilla hyvinvointialueilla, joille on siirtymässä kaikkiaan noin 180[nbsp]000 työntekijää nykyisistä kunnista, kuntayhtymistä ja sairaanhoitopiireistä.
Kuntatyöantajien mukaan palkkojen harmonisointi kärkipalkkaan nostaisi julkishallinnon kustannuksia vähintään 500 miljoonalla eurolla vuodessa. Hallituksen sote-esityksessä on arvioitu, että jos palkat harmonisoidaan keskipalkkaan eli mediaaniin, kustannukset olisivat noin 60 miljoonaa euroa vuodessa.
Jytyn mukaan harmonisointia tarvitaan, koska hyvinvointialueille siirrettävien työntekijöiden palkka vaihtelee työnantajittain, eikä samapalkkaisuus siksi toteudu hyvinvointialueilla ilman palkkojen yhteensovittamista.
Jytyn liittovaltuusto korostaa, että palkkaharmonisointi ei ole vapaaehtoinen toimenpide, vaan pakollista kaikille hyvinvointialueille. Palkkojen yhteensovittaminen perustuu muun muassa tasa-arvolakiin, yhdenvertaisuuslakiin ja työsopimuslain tasapuolisen kohtelun periaatteeseen.
Valtion turvattava kustannukset
Jytyn liittovaltuuston mielestä valtion on turvattava palkkaharmonisoinnin kustannukset uusilla hyvinvointialueilla.
Jyty kehottaakin valtiovaltaa ryhtymään toimiin, joilla varmistetaan, että palkkojen yhteensovittaminen tapahtuu asianmukaisesti ja siihen on riittävä rahoitus
Jyty huomauttaa, että myös sairaanhoitopiirien edustajat ovat useaan otteeseen ilmaisseet huolensa palkkaharmonisoinnin toteutuksesta ja rahoituksesta.
