Esimerkiksi kilpailukykysopimus leikkasi voimakkaasti juuri naisvaltaisen julkisen sektorin palkkoja, mutta ei juuri miesvaltaisen yksityisen sektorin ansiotasoa.
– Sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta kilpailukykysopimus oli isku erityisesti kunta-alalle, jonka työntekijöistä neljä viidestä on naisia. Valtiontalouden säästöt kohdistuvat myös kuntatalouteen, jonka heikkeneminen ennakoi irtisanomisia ja muita säästötoimia, sanoi Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki lauantaina Lappeenrannassa.
– Maan hallitus ei ole välittänyt samapalkkaisuustavoitteista eikä huomioinut päätöksien tasa-arvovaikutuksia, Pihlajamäki syyttää.
Jytyn puheenjohtajan mielestä syksyn ja alkuvuoden sopimusneuvotteluissa olisi nyt hyvä mahdollisuus nostaa palkkatasa-arvo neuvottelupöytään.
– Samapalkkaisuuden edistäminen edellyttää erityisesti pienimpien palkkojen korottamista naisvaltaisilla aloilla. Työmarkkinajärjestöjen on yhdessä neuvoteltava sellaiset sopimukset, jotka tekevät Suomesta tasa-arvoisen maan myös palkkauksessa, hän sanoi.
Sopimusneuvotteluissa odotellaan tällä hetkellä vientialojen päänavausta, joka määrittelisi liittokierroksen suunnan myös muilla aloilla. Tällainen malli ei kuitenkaan edistä tasa-arvoista palkkakehitystä, vaan saattaa jopa kasvattaa palkkaeroja.
– Palkkatasa-arvon korjaaminen liittokierroksella edellyttää, että naisvaltaiselle julkiselle sektorille neuvotellaan miesvaltaisia yksityisiä aloja suuremmat korotukset. Euromääräiset palkankorotukset nostavat matalampia palkkoja ja siten vaikuttavat myös palkkatasa-arvoon. Jonkin verran tähän vaikuttaa myös niin sanottu sekalinja, jossa palkankorotus on prosenttimääräinen, mutta kuitenkin vähintään tietyn euromäärän suuruinen, Pihlajamäki hahmottelee.
Jytyn mukaan tällä hetkellä naisten ja miesten välinen keskimääräinen palkkaero on noin 17 prosenttia.
