Jyrki Kataisen mielestä pelastuspakettien myötä ”EU:sta tuli rutto”

EU-komission varapuheenjohtaja ihmettelee, miten Britanniassa puhuttiin EU:sta kolmannessa persoonassa.

Saako Britannian Brexit aikaan EU-erokansanäänestysaallon vai syventääkö se yhteistyötä jäljelle jäävien 27:n maan kesken?

Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen ei usko, että Britannian EU-erosta seuraa suoraan mitään hyvää tai huonoa unionille. Kun eroneuvottelut alkavat syksyllä, ne ovat oma irrallinen prosessinsa. EU-instituutioiden arkinen lainsäädäntötyö palaa normaaleihin uomiinsa.

– Keskeisin kysymys unionin tulevaisuuden kannalta kuuluu, alkavatko jäsenmaiden hallitukset aidosti ottaa omistajuutta EU-päätöksenteosta. Omistajuutta unioni tarvitsee nyt enemmän kuin mitään muuta, Katainen sanoo Nykypäivän haastattelussa.

Britannia oli Kataisen mukaan ääriesimerkki siitä, mitä seuraa, kun EU:ta käytetään sylkykuppina sekä päättäjien puheissa että mediassa. Euroopan kehittäminen ei ollut Britanniassa kenenkään asialistalla. Unioniin viitattiin kolmannessa persoonassa ja usein suoranaisten valheiden kera. Tämä marginalisoi Britannian Kataisen sanoin jo aikoja sitten.

Sama ilmiö on näkyvissä muuallakin Euroopassa. Unionista puhutaan aivan kuin se olisi jotenkin jäsenmaistaan irrallinen organisaatio. Päättäjät haluavat lakaista koko eurooppalaisen yhteistyön maton alle. Ilmiö vahvistui talouskriisin vyöryessä Eurooppaan. Katainen huomauttaa, että silloin tehtiin ikäviä, mutta välttämättömiä pelastuspaketteja.

– Samalla EU:sta tuli rutto. Suomestakin löytyi vain kourallinen politiikkoja, jotka uskalsivat ääneen puolustaa ratkaisuja ja puhua myös unionin kehittämisen puolesta.

Ylenkatsomisen hintaa

Varapuheenjohtajan mukaan on surkuhupaisaa seurata, kuinka komissiota syytetään esimerkiksi maahanmuuttopolitiikasta, vaikka asia on täysin jäsenmaiden keskinäisen päätöksenteon alainen asia. Jäsenmaat ovat olleet kyvyttömiä sopimaan ja toimeenpanemaan maahanmuuton hallintaa koskevaa sääntelyä.

– Päättäjien on ollut liian helppoa viitata kintaalla Euroopan kehittämiselle. Se on kuitenkin välttämätöntä. Tästä ylenkatsomisesta maksamme nyt hintaa, summaa Katainen.

EU-maiden johtajien on Kataisen mukaan nyt pysähdyttävä rauhassa miettimään, mitä he unionilta haluavat. Sen jäsenmaat lupasivat Brexit-huippukokouksessaan tehdä. Toivottavasti ne ottavat tehtävänsä vakavasti.

Jyrki Katainen on syvästi huolissaan länsimaisen politiikan isosta kuvasta. Populististen liikkeiden nousukiidossa suoraselkäisten puolueiden vastavoimaa kaivataan enemmän kuin koskaan. Brexit-kuohunnan keskellä Kataisen ja kollegoiden arkinen lainsäädäntötyö kuitenkin jatkuu.

VP. Siten EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen tiimi esimiestään ytimekkäästi kutsuu. Aikaa kannattaa säästää kaikessa, missä se on mahdollista. Sen verran paljon työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä vastaavan Kataisen salkkuun sisältyy tehtävää. Varapuheenjohtajatitteli joutaa siis lyhennettäväksi.

Viime viikot ovat olleet ”aikamoisia”. Pöydällä on useampi tavallista työläämpi lakiesitys. Eniten Kataista työllistää kuitenkin varapuheenjohtajuuden mukana tuleva koordinointivastuu. Hän varmistaa, että komission eri pääosastojen valmistelevat lakialoitteet ovat linjassa työohjelman kanssa eikä kukaan toimi laput silmillä. Järjestelmä on tehnyt komissiosta yhtenäisemmän. Samalla helikopterina toimiminen on ladannut melkoisen työlastin varapuheenjohtajien niskaan.

Tuntematon polku

Sitten kaiken päälle iski Brexit.

– Jäsenmaan eroprosessi on unionille aiemmin tutkimaton polku, toteaa Katainen ja asettaa tuttuun tapaansa nojatuolin käsinojilla lepäävät hoikat sormenpäänsä yhteen.

Rohkea, ahkera ja kuunteleva. Näin voisi summata Brysselissä vaikuttavien virkamiesten ja politiikkojen luonnehdinnat Kataisesta.

Varapuheenjohtaja jaksaa reissata. Jäsenmaihin suuntautuvien matkojen lisäksi määränpäänä on joka kuukausi Strasbourg. Siellä Katainen edustaa komissiota europarlamentin täysistuntosalissa muita komissaareja useammin. Hän on aina läsnä keskustaoikeistopuolue EPP:n omassa ryhmäkokouksessa ja keskustelee myös säännöllisesti eri valiokunnissa. Miehen asennetta ja aikaansaavuutta tunnutaan arvostavan Brysselissä laajasti.

– Hän ei pelkää antaa poliittisen taustansa ja mielipiteidensä näkyä, muotoilee yksi puoluekartan toista puolta edustava.

EPP:n varapuheenjohtajaksi valittu Katainen toteaa tykkäävänsä aiempaa poliittisemmasta komissiosta. Työssä saa näyttää omat poliittiset arvonsa, eikä teeskennellä olevansa puolueeton ja juureton virkamies. Komission sisällä Katainen on kunnostautunut reformien ja talouskurin puolustajana. Yhteisesti sovituista pelisäännöistä on pidettävä kiinni. Siksi varapuheenjohtaja on syvästi huolissaan politiikan isosta kuvasta.

– Jakolinja ei kulje nykyään vasemmisto–oikeisto-akselilla vaan vastuullisten ja populistien välillä. Mihin tämä kaikki johtaa, sitä ei vielä tiedä kukaan.

Katainen näkee, että populistiliikkeet ovat yhä nousukiitovaiheessa. Se heiluttaa poliittista päätöksentekokykyä nyt kaikissa länsimaissa. Vielä enemmän kuin populistien letkautuspolitiikkaa, Kataista huolettaa vastuullisten puolueiden reaktio. Tilanteesta pelästyneenä ne jättävät vaikeita päätöksiä tekemättä ja uudistuksia ajamatta, koska pelkäävät menettävänsä äänestäjät.

Joka puolelta Eurooppaa löytyy esimerkkejä aiemmin vastuullisista puolueista, jotka kokeilevat menestyisivätkö hekin populistiteeseillä. Varapuheenjohtajan mukaan moinen ei toimi. Äänestäjät näkevät populistipesun läpi.

Sanotaan rehellisesti

– Ihmiset valitsevat lopulta elämässä mieluummin aidon kuin väärennöksen. Se pätee myös politiikassa, toteaa Katainen rauhalliseen tapaansa.

Yksi esimerkki epäonnistuneesta populistiflirtistä löytyy Saksasta. EPP-ryhmän nykyisen puheenjohtajan, Mandfred Weberin kotipuolue CSU päätti viime eurovaaleissa kosiskella äänestäjiä EU-skeptisellä kampanjalla. Tulos oli rökäletappio. Europarlamentaarikko Weber sen sijaan pysyi uskollisena omalle EU-myönteiselle linjalleen ja arvoilleen. Äänestäjät palkitsivat uurnilla suoraselkäisyyden ja mies kasvatti äänimääräänsä. Maanläheisellä tavalla myönteinen Katainen haluaa uskoa ihmisten järjenkäyttöön.

– Kansa arvostaa, kun poliitikko sanoo rehellisesti, kuinka asiat ovat. Ja että päättäjän sanaan voi luottaa. Takkia ei voi käännellä, jos tahtoo yhtä kautta pidemmän uran ja aidosti muuttaa maailmaa.

Ihmiset kyllästyvät lopulta katteettomiin lupauksiin. Varapuheenjohtaja huomauttaa, että maissa, joissa populistiliikkeet ovat nousseet valtaan ja joutuneet vastuuseen, on niiden kannatus romahtanut. Mutta sitä ennen on mahdollista saada paljon tuhoa aikaiseksi. Vastuun välttely lahottaa Kataisen mukaan loputkin politiikan uskottavuudesta.

Yhteiskunnallinen päätöksenteko on täynnä harmaan eri sävyjä, ei mustavalkoisia totuuksia. Harva päätös on hauska tai yksinkertainen. Kansalaisten tulevaisuuden kannalta niitä vaikeita päätöksiä on vain pakko tehdä. Katainen on hämmästynyt, miten helposti Suomessakin on noussut pintaan ajatus, jonka mukaan voitto vaaleissa antaa avoimen mandaatin toimia. Voittajapuolueella on muka hallussaan ”kansan tahto” tehdä mitä vain, vaikka se olisi perusoikeuksien, vapaan tiedonvälityksen, ihmisoikeuksien tai oikeuslaitoksen vastaista. Se on vaarallista.

– Jos aletaan kyseenalaistamaan perusarvoja, on kyse paljon vakavammasta asiasta, kun siitä, ketkä voittavat vaalit. Pelissä on koko yhteiskuntamallimme, varapuheenjohtaja painottaa.

Eurooppalainen demokratia kaipaa kipeästi selkärankaista, vastuullista vastavoimaa.

– Vastuullisten puolueiden on jaksettava kerta toisensa jälkeen toistaa, miksi kaikkea ei voi yksinkertaistaa, miksi ei voi vain sanoa ei, Katainen sanoo ja vilkaisee hitaasti työhuoneen ikkunasta ulos.

Kello seinällä tikittää vaativaan sävyyn, mutta Katainen haluaa vielä puhua parista teemasta, joita suomalaisten olisi hyvä seurata. Brexit-prosessi vaikuttaa unioniin vielä vuosia. Arkinen lainsäädäntötyö jatkuu sen sijaan komissiossa sovitun työohjelman mukaisesti.

Seuraavien puolentoista vuoden aikana julkistetaan suuri osa istuvan komission kauden lainsäädäntöaloitteista. Kataisen mukaan komission prioriteetit ovat kohdallaan. Kun työohjelma toteutetaan, Euroopasta tulee aiempaa kilpailukykyisempi peluri maailmantaloudessa. Euroopan strategisten investointien rahasto ESIR elää jo omaa elämäänsä Euroopan investointipankissa. Rahasto on lähtenyt jopa odotettua paremmin liikkeelle. Pelkästään ohjelman pk-yritysosiosta on saanut rahoitusta jo lähes 150 000 yritystä. Mutta Kataisen jalkatyö jäsenmaissa ei ole sen osalta vieläkään ohi.

– Yhä tämän suhteen pitää tehdä töitä. Oikaisemme uudelleen ja uudelleen jäsenmaissa eläviä väärinkäsityksiä. Kyseessä ei ole julkisen sektorin avustuspaketti vaan yrityksille tarkoitettu riskirahasto.

Jalkapallosta voimaa

Silloin kun Katainen ei ole reissussa, hän kertoo nauttivansa Belgian parhaista paloista. Reilun kymmenen miljoonan asukkaan Belgia on ollut vuosisatojen saatossa monen maan vallan alla, joista kukin on jättänyt parhaimmistonsa sen keittiöön. Bryssel on kansainvälinen metropoli, jossa kova kilpailu takaa ruoan suhteen myös laadun.

Belgialaiset pitävät Kataisen mukaan ylipäätään hyvästä elämästä, eivätkä turhia suorita. Urheilukilpailut ovat positiivisella tavalla ilomielisiä. Harvana aurinkoisena viikonlopun päivänä puistot ovat täynnä ihmisiä, mutta kukaan ei sotke tai örvellä.

Katainen asuu perheineen flaaminkielisellä puolella. Siellä kuulemma pelätty byrokratiakin pysyy ”ihan hallituissa mittasuhteissa”. Sen sijaan maan jakautumisen syvyys on yllättänyt Kataisen. Pohjoisen Flanderilla, Brysselillä ja etelän Vallonialla on vahva oma identiteetti. Kävelymatkalla kunnasta toiseen muuttuvat kieli ja kulttuuri. Jos kaupan kassalle erehtyy flaaminkielisellä alueella puhumaan ranskaa, kassahihna pysähtyy.

– Jalkapallo ja ylipäätään urheilu ovat belgialaisia eniten yhdistävä voima ja siitä otetaan kaikki irti. Itsenäisyyspäivä ei täällä ole sellainen valtiollinen tapaus kuin Suomessa, valottaa Katainen.

Toistoa, sitkeää perustelua ja vähän vielä lisää toistoa. Sitä varapuheenjohtajan työssä näyttää riittävän. On yksi aihe ylitse muiden, josta Katainen jaksaa puhua väsymättä. Kiertotalous. Se on Kataisen mukaan megatrendi, joka tulee muokkaamaan maailmaa yhtä paljon kuin globalisaatio.

– Suomella kokoaan huomattavasti suurempi painoarvo ja potentiaali kiertotaloudessa. Meillä on kaikki eväät profiloitua kiertotalouden edelläkävijänä Euroopassa ja maailmalla. Tämä on ala, johon todella kannattaa panostaa, vinkkaa Katainen.

Kiertotalous on ennen kaikkea bisnestä, ei pelkkä ympäristöteko. Kiertotaloudessa yritys voi saada voittoa tuplana: sekä valmistamastaan tuotteesta että jätteidensä myymisestä raaka-aineeksi niitä tarvitsevalle. Kataisen tavoitteena on rakentaa kannustava toimintaympäristö, joka auttaa kiertotalouden alalla toimivia eurooppalaisia yrityksiä ponnistamaan kasvuun.

– Nyt kuuntelemme yrityksiä ja yritämme oppia, mitä työkaluja ne tarvitsevat. Kaikki lähtee yrityksistä itsestään.

Ensimmäiset sääntelyehdotukset Katainen julkisti kollegoineen viime joulukuussa. Seuraavaksi on tarkoitus luoda sisämarkkinat uusioraaka-aineille. Nykyisellään esimerkiksi öljy virtaa maasta toiseen, mutta öljystä valmistettu käytetty vesipullo ei. Syy on yksinkertainen: muovipullo luokitellaan jätteeksi ja jäte ei noin vain liiku valtion rajojen ylitse. Käytetty muovipullo olisi kuitenkin arvokasta raaka-ainetta yhä useammalle yritykselle.

Italian vuosikulutus

– Haluamme muuttaa jätelakia niin, että Äänekosken uuden biotuotetehtaan tuottamat sivutuotevirrat voi jatkossa myydä vaikka Portugaliin yhtä helposti kuin mäntytukin, selventää Katainen.

Mediassa naureskellaan komissiolle, joka vaatii, että kahvinkeitinten on sammuttava itsestään. Eikös tarkoituksena ollut unohtaa pilkunviilaus?

Katainen muistuttaa, että EU-lainsäädäntö on parantanut tuotteiden kestävyyttä ja kierrätettävyyttä vuosien verralla huimasti. Kun lainkappaleiden vaikutukset laskee yhteen, ei puhuta enää lillukanvarsista.

– Ekodesign- ja energiatehokkuusdirektiivien ansiosta sähköä säästyy Italian vuotuisen kulutuksen verran.

Seuraavaksi Katainen haluaa eroon tulostimista, jotka on ohjelmoitu hajoamaan heti, kun takuuaika menee umpeen. Kaiken päämääränä on kirittää yrityksiä luomaan entistä parempia tuotteita ja palveluita yhteisin eurooppalaisin pelisäännöin. Näin ne ovat maailman parhaita ja menestyvät sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti.

Vähintään yhtä tärkeää on Kataisen mukaan voimaannuttaa kuluttajat: antaa valta ja mahdollisuus tehdä tietoisia, järkeviä valintoja. Sillä oli kyse printteristä tai koko poliittisesta päätöksenteosta, vastuullisten päättäjien tehtävänä on nyt ihmisten luottamuksen palauttaminen.

HELI SATULI

Aiheesta lisää perjantaina 29.7. ilmestyneessä Nykypäivässä.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt