EU-komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen mukaan EU:n ja Naton suhteet eivät ole olleet koskaan niin tiiviit kuin nyt. Hänestä on kuitenkin selvä, että ”kumpikaan ei halua tehdä mitään päällekkäistä”. Valtaosa EU:n jäsenmaista on Naton jäseniä ja työnjako on selvä.
— Natolla on oma artikla viitosensa, jonka käyttö on hyvin korkean kynnyksen takana. Mutta sen kynnyksen alapuolella tapahtuu yhtä sun toista, mikä horjuttaa turvallisuutta ja vakautta ja tässä EU pystyy olemaan hyvinkin aktiivinen, Katainen korosti toimittajille Kultaranta-keskustelujen yhteydessä.
Esimerkkeinä Katainen mainitsi kyberturvallisuuteen liittyvät uhkakuvat, pienemmät kriisit maailmalla sekä terrorismin.
— Tämänkaltaiset asiat ovat niitä, joissa sitä tyhjiötä EU-yhteistyöllä voidaan parantaa, Katainen arvioi.
Varapuheenjohtaja Kataisen mukaan EU:n puolustusyhteistyön tontilla on tällä hetkellä meneillään kolme keskeistä asiaa: jäsenmaiden teollinen yhteistyö puolustuskykyjen kehittämisessä, EU:n kyberpuolustuksen luominen sekä unionin ulkoisen toimintakyvyn vahvistaminen.
Katainen nostaa esiin nopean aikataulun hankkeista etenkin EU:n kyberpuolustuksen luomisen, jota pitää myös henkilökohtaisesti erityisen tärkeänä.
— Kyberpuolustuksen rakentaminen merkitsisi sitä, että meillä olisi järjestelmä ja harjoiteltu toimintamalli siihen, kuka toimii ja miten toimii jos jotain jäsenmaata vastaan kohti kohdistuu kyberhyökkäyksiä.
Kataisen mukaan EU:n ulkoisen toimintakyvyn vahvistamisessa on vielä haasteita.
— Meillä on ollut jo kymmenen vuotta taisteluosastot, mutta niitä ei ole koskaan käytetty sen takia, että jäsenmaat eivät ole päässeet sopimukseen siitä, kuinka taisteluosastoja rahoitetaan.
Kataisen mukaan EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini esitti viime viikolla EU:n budjetin ulkopuolista rahastoa, joka mahdollistaisi sen, että taisteluosastot voisivat saada siitä rahoituksensa ja toimia EU:n ulkopuolella.
