Työpaikkojen tulee syntyä yksityiselle sektorille, jotta ne vahvistavat julkista taloutta. LEHTIKUVA / SARI GUSTAFSSON

Jyri Häkämies: Nyt testataan hallituksen uskottavuus

EK:n toimitusjohtajan mukaan velkaantuminen ja elvyttäminen ovat perusteltuja, mutta loputtomiin näin ei voida jatkaa.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK kiteyttää kehysriihiviestinsä kolmeen pääasiaan: velkaantumisen pysäyttäminen, työllisyyden kasvattaminen ja tutkimuksen ja kehityksen vahvistaminen.

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan hallituksen tämän viikon kehysriiheen kohdistuvat isot paineet ja odotukset. Suomi on siirtymässä exit-vaiheeseen koronan hoidossa, ja katse on jo koronan jälkeisessä ajassa.

– Vaikka kriisitoimet ja toipuminen ovat vielä käynnissä, kasvu odottaa jo nurkan takana, Häkämies kirjoittaa blogissaan.

– Tämän viikon kehysriihen päätökset testaavat hallituksen uskottavuuden. Jos hallituksen päätökset osoittautuvat pehmeiksi tai hallitus kätkeytyy hystereesin taakse, hallitus menettää uskottavuutensa.

Helsingin Sanomien toimittaja Marko Junkkari kuvasi hystereesiä artikkelissaan sunnuntaina.

– Hallituksessa suunnitellaan, että elvytyksen pelastamat työpaikat laskettaisiin hallituksen työllisyyspäätöksiksi. Ketä hallitus haluaa tällä pettää, Häkämies kysyy.

Suomi on velkaantunut koronan aikana 20 miljardia ja velkataso on nousemassa yli 70 prosenttiin.

– Velkaantuminen ja elvyttäminen ovat perusteltuja, mutta loputtomiin näin ei voida jatkaa. Kehysriihessä tulee ottaa ensimmäinen askel kohti tervettä taloutta asettamalla vuositasolla merkkipaalu, jolloin velkasuhteemme ei saisi enää kasvaa. Tuo vuositavoite voisi olla 2025, Häkämies kirjoittaa.

Työpaikkoja yksityiselle sektorille

Häkämiehen mukaan suomalaiset haluavat huolehtia hyvinvointiyhteiskunnan palveluista, kuten ikäihmisten sotepalveluista ja laadukkaasta koulutuksesta.

– Velalla emme näitä palveluja voi rahoittaa, vaan tarvitsemme nykyistä korkeamman työllisyysasteen. Hallituksen tulee tehdä kehysriihessä uskottavat päätökset vähintään 30 000 yksityisen sektorin uudesta työpaikasta, jotta tavoite 80 000 uudesta työpaikasta tällä vuosikymmenellä olisi realistinen.

Häkämies korostaa, että näiden työpaikkojen tulee syntyä yksityiselle sektorille, jotta ne vahvistavat julkista taloutta.

– Päätökset, kuten työttömyysturvan porrastaminen niin, että se kannustaa työn vastaanottamiseen ja sen aktiiviseen hakemiseen, tulisivat voimaan vasta koronan jälkeen.

– Työllisyysasteen nostamiseen tarvitaan myös työperäisen maahanmuuton tehostamista ja siihen liittyvien lupaprosessien nopeuttamista sekä koulutuksen osuvuuden parantamista. Korona on tekosyy olla tekemättä välttämättömiä päätöksiä.

Häkämies muistuttaa, kuinka Suomi nousi 1990-luvun lamasta panostamalla tutkimukseen ja kehitykseen.

– Se vauhditti osaltaan Nokian kasvua ja kehittymistä. Tämä temppu tulee nyt uusia. Hallituksen tulee tehdä päätökset, joilla uskottavasti tavoitellaan t&k:n kasvua. Ilman lisäpanostuksia tämä ei tapahdu.

Hänen mukaansa valittavana on kaksi vaihtoehtoa:

– Joko myydään hallitusti valtion omaisuutta ja kohdennetaan siitä saatavat tulot tutkimukseen ja tuotekehitykseen yliopistojen ja BusinessFinlandin kautta, tai perustetaan velanotolla tki-rahasto, jonka pääomaa ja osinkotuottoa kohdennetaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Itse kallistuisin ensimmäiseen vaihtoehtoon eli valtion omaisuuden hyödyntämiseen. Niin tehtiin hyvin tuloksin myös 2000-luvun alussa.

– Olen kiteyttänyt päähaasteet kolmeen: velkaantumisen pysäyttäminen, työllisyyden nostaminen ja t&K:n vahvistaminen. Näissä onnistuminen nostaisi maamme vakaalle tielle ja turvaisi palvelujen rahoituksen. Kolmiloikalla eteenpäin.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt