Huoli Suomen energiatulevaisuudesta ja ilmastotavoitteiden toteutumisesta kasvaa, arvioi EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
– Perimmäisenä ongelmana on se, että kaikki ilmastoystävälliset energiamuodot eivät ole samalla viivalla komission arvioinnissa. Suomalaisen teollisuuden vahvuutena on nimenomaan vähähiilinen ydinvoima, vesivoima ja bioenergia. Mikään niistä ei saanut tänään kestävän energian statusta riittävän yksiselitteisesti, Häkämies toteaa tiedotteessa.
Komissio on keskiviikkona julkistanut esityksensä kestävän energian rahoituskriteereistä. Komissio arvioi aurinko- ja tuulivoimaa erittäin suopeasti antamalla niille korkeimman kestävyysluokittelun. Sen sijaan vesivoimaa ja bioenergiaa koskevat kriteerit viittaavat Häkämiehen mukaan enemmänkin siihen, että niiden rahoitus voi jatkossa vaikeutua tai kallistua.
– Ydinvoimaa koskeva epävarmuus kasvoi entisestään, sillä komissio rajasi sen kokonaan ulos keskiviikkoisesta esityksestään. Sen rahoituskriteereistä annetaan erillinen lakiesitys tämän vuoden loppuun mennessä. Sama koskee kaasua.
Tämä tarkoittaa Häkämiehen mukaan prosessin pitkittymistä ja pahimmillaan vuosien epävarmuutta investointinäkymiin, mikä olisi vastoin taksonomian tavoitteita investointien houkuttelemisesta Eurooppaan.
– Ydinvoiman kestävyys olisi ollut ratkaistavissa samassa prosessissa muiden energiamuotojen kanssa, olihan komissio omassa tieteellisessä selvityksessään juuri todennut sen kestävyyden. Nyt edessä on ydinvoiman ajautuminen poliittiseksi kiistakapulaksi. Sama epävarmuus koskee kaasua, jolla on tärkeä rooli monien uusien teknologioiden mahdollistajana, Häkämies toteaa.
Taksonomiasääntely on EU:n ilmastopolitiikan keihäänkärkiä. Tavoitteena on määritellä rahoittajia ja sijoittajia varten kriteerit sille, millaiset investointikohteet katsotaan jatkossa ilmaston kannalta kestäviksi. Mitä kestävämpi investointi, sitä helpommin ja edullisemmin sen voi olettaa saavan rahoitusta pääomamarkkinoilta.
Monet jäsenmaat ovat ilmaisseet syvän huolensa komissiolle tämän päivän esityksestä.
– Myös Suomen on vaikutettava aktiivisesti, jotta vastuulliset energiaratkaisumme huomioidaan rahoituksen kriteereissä. Vaakakupissa on Suomen kestävän teollisuuden kilpailukyvyn ohella siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan, Häkämies sanoo.
