Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) puhui Vapaussodan Invalidien Muistosäätiön Vuoden 1918 sodan nimet -seminaarissa.
– Kiistatonta on, että vuonna 1918 punakaartilaiset yrittivät kaapata vallan maailman kansanvaltaisimmalta eduskunnalta ja sen asettamalta hallitukselta. Siihen heitä yllyttivät Venäjällä vallan Leninin johdolla kaapanneet bolševikit. Lenin lupasi aseita ja kaikenlaista muutakin tukea Suomen punakaarteille, Jussi Niinistö totesi.
– Onnistuessaan olisi tapahtunut vallankumous, mutta koska yritys epäonnistui, siitä tuli kapina, joka oli kansan suussa varsin arkinen ja yleinen nimitys pitkään. ”Se tapahtui kapinan aikaan”, saatettiin aivan yleisesti sanoa. Punaiset kutsuivat itseään kapinallisiksi ja myös valkoiset nimittivät heitä kapinallisiksi. Kapina-nimitys, neutraalisuudestaan huolimatta, on viime sotien jälkeen jäänyt vähälle käytölle. Se on historiallisen todellisuuden kannalta vahinko.
Äärivasemmistolaisissa piireissä puhuttiin hänen mukaansa aikanaan luokkasodasta, omistavien ja omistamattomien luokkien välisestä kamppailusta. Sillä haluttiin selittää, että sota johtui yhteiskunnallisesta sorrosta ja oli siksi oikeutettu. Ilmaisu on Jussi Niinistön mukaan kärsinyt seIvän tappion, kuten myös väinölinnamainen torpparisota.
Kansalaissota-nimitys oli ministerin mukaan yleisimmillään 1970–1980-luvuilla.
– Ei ole kiistelty siitä, etteivätkö saman valtion kansalaiset käyneet sotaa toisiaan vastaan, joten tässä mielessä kyseessä oli kansalaissota. Joskus puhutaan runollisesti veljessodasta, mikä on totta sekin, eräissä harvinaisimmissa tapauksissa jopa sanamukaisesti, Jussi Niinistö sanoi.
– Kansalaissota-nimitys sopi vasemmistolaisittain ajatteleville, sillä se peitti historiallisen tosiasian: punaisen nousun demokratiaa vastaan. Se luo mielikuvan, että kyseessä oli suomalaisten keskinäinen välienselvittely ilman muita tavoitteita. Näin venäläisten tai saksalaistenkin osuutta voitiin tarkoituksenmukaisesti vähätellä. Sota ei kuitenkaan ollut pelkkää kansalaissotaa. Suomen senaatin eli maan laillisen hallituksen päämääriin ei todellakaan kuulunut sellaisen aloittaminen.
Sisällissota-nimityksen kurssi on ministerin mukaan ollut viime vuosina vahvassa nousussa.
– Mahdollisesti sisällissota nimityksenä ymmärretään kansalaissotaa neutraalimmaksi, vähemmän ideologista latausta sisältäväksi. Molempien käyttämisessä on kuitenkin se ongelma, että ne mitätöivät sodan historiallisen merkityksen.
Jos vuoden 1918 sotaa kuvaamaan olisi valittava vain yksi nimi, olisi valinta Niinistön mielestä helppo.
– Vapaussota on valtio-opillisesti osuvin termi. Vapaussota-nimitys oli käytössä laillisen hallituksen puolella alusta alkaen, ja siihenhän juuri valkoisen ydinjoukon muodostaneet aktivistit ja jääkärit olivat vuosia valmistautuneet. Kansalais- tai sisällissotaa he eivät halunneet, vaan venäläiset pois maasta. Sota alkoi tammisunnuntaina 1918 venäläisten aseistariisunnalla ja vasta sodan päätyttyä maa oli vapaa vieraista, kutsumattomista sotavoimista, ministeri Niinistö perusteli.
– Vapaussodasta tuli pian sodan jälkeen virallisen Suomen virallinen nimitys aina lakitekstejä ja muistomitaleita myöten. Puolustusvoimissa nimitys on säilynyt käytössä näihin päiviin saakka.
– Vapaussota varmisti itsenäisyyden lisäksi kansanvallan. Kyse on perusarvoista, joiden varaan Suomea rakennetaan tänäkin päivänä. Vapaussota kertoo meille parhaiten tapahtumasarjan historiallisen merkityksen. Käyttäkäämme siis rohkeasti sitä, mutta toki muitakin saa vapaassa maassa käyttää – kunhan ymmärtää historian moninaisuuden.
Vuosisadan suurin virhe
Ministeri sanoi ymmärtävänsä, että nykyilmapiiri vaatii kohtuullista siviilirohkeutta puhua vapaussodasta.
– Helpompaa on mennä virran mukana ja puhua sisällissodasta, joka on muka neutraalein nimitys. Mutta väitän, että ajan oloon vapaussota-nimitys valtaa alaa. Lopulta vapaussota voittaa.
– Väitän myös, että hamassa tulevaisuudessa vapaus-, talvi- ja jatkosodat nähdään yhä enemmän ja enemmän jatkumona, Suomen vapaustaisteluna. Muistettakoon vain ylipäällikkö Mannerheimin sanat talvisodan ensimmäisessä päiväkäskyssä: ”Tämä sota ei ole mitään muuta kuin Vapaussotamme jatkoa ja loppunäytös. Me taistelemme kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta.”
Ministeri Jussi Niinistön mielestä suomalaisen median olisi useammin pysähdyttävä miettimään historian lainalaisuutta: syytä ja seurausta.
– Eikä alituiseen vain hekumoida valkoisella terrorilla tapahtumasarjan taustoista kertomatta. Omasta mielestäni punakapinan aloittaminen oli suurin Suomessa viime vuosisadalla tehty virhe, se oli suoraan sanoen poliittinen järjettömyys, josta vastuu on silloisen sosialidemokraattisen puolueen johdolla, Jussi Niinistö sanoi.
– SDP:n johdolla on ankara vastuu kapinaan ryhtymisestä eikä sitä pese pois kapinallisten myöhemmät kärsimykset. Kapina kansanvaltaa vastaan johti tuhansien suomalaisten kuolemaan, mittaamattomiin inhimillisiin kärsimyksiin ja suuriin taloudellisiin vahinkoihin.
– Ja jos spekulointi sallitaan, niin onnistuessaan punakapina olisi johtanut Suomen ajautumiseen yhdeksi neuvostotasavallaksi Itä-Karjalan, Ukrainan, Georgian ja monen muun tavoin. Olisimme saaneet kärsiä Leninin ja Stalinin hirmutöistä. Ei olisi ollut mitään talvi- ja jatkosotaa, sillä itsenäistä Suomea ei olisi ollut, mitä puolustaa.
