Hornet-hävittäjät poistuvat käytöstä vuodesta 2025 alkaen. LEHTIKUVA / KALLE LYDMAN

Jussi Niinistö: Diletantit spekuloivat hävittäjien määrällä

Ministerin mukaan 64 uutta hävittäjää on nykyiseen puolustusjärjestelmäämme sopiva lukumäärä.

Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) mukaan puolustuskyvyn ylläpitäminen edellyttää lisäpanostuksia puolustukseen pitkällä aikavälillä.

– Hornetien seuraajahankinta eli HX-hanke, jos mikä, tähtää tulevaisuuteen, Jussi Niinistö totesi Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS:n seminaarissa keskiviikkona.

Seuraava hallitus päättää Hornetin seuraajasta. Niinistön mukaan puolustuksen näkökulmasta on tärkeää, että päätös tehdään puolustusselonteon linjausten mukaisesti ja suorituskyky korvataan täysimääräisesti.

– Täysimääräisyyden käsite muuntuu usein keskusteluksi konemäärästä tai hinnasta. Diletantit ovat jo alkaneet spekuloida konemäärällä ymmärtämättä, mistä on kyse.

Päätettyyn lukumäärään – 64 konetta – vaikuttaa kolme tekijää: Suomen sotilaallinen toimintaympäristö, puolustusvoimien tehtävät ja puolustuksen resurssit.

– Viittasin jo aiemmin turvallisuusympäristöön (Itä-Ukrainan taistelut ja Kertsinsalmen tapahtumat). Mitään liennytyksen merkkejä ei ole ilmassa. Näin ollen turvallisuustilanne ei tue hävittäjämäärän vähentämistä, vaan jopa päinvastoin.

Vaikka HX-hankinnalla on turvallisuuspolitiikan suhdanteita pidempiä vaikutuksia eikä puolustuksen suunnittelu voi perustua suhdanteisiin, on hävittäjähankinnalla ministeri Niinistön mukaan elintärkeä merkitys uskottavan puolustuskyvyn luomisessa.

Puolustusvoimien tehtävänä on ylläpitää uskottavaa ja kriisejä ennalta ehkäisevää puolustuskykyä sekä kykyä puolustaa koko maata

– Sotilasliittoon kuulumattomana maana Suomi vastaa itse puolustuksestaan.

Ministeri Niinistö korostaa, että Suomen ilmatilan puolustaminen ja muiden puolustushaarojen taistelun tukeminen edellyttävät, että ilmaan on saatava kaikissa tilanteissa riittävästi koneita.

– Vain ilmassa olevilla koneilla kyetään taisteluun. Kun hävittäjän toimintasäde on noin 500 kilometriä, tarkoittaa tämä sitä, että reilun 1000 kilometrin pituisessa maassa on kyettävä operoimaan samanaikaisesti kahdessa operaatiosuunnassa.

Ministeri Niinistö korostaa, että yksittäiset koneet eivät kykene tehokkaaseen torjuntaan, vaan operaatiosuunnassa tarvitaan useita neljän koneen osastoja, joita pitää pystyä välillä tankkaamaan ja aseistamaan maassa.

– Lisäksi osa kalustosta, raa’asti sanottuna noin ykai kolmasosa, on koko ajan pois käytöstä huollettavana. Ja kun mukaan arvioidaan vielä taistelutappiot, olemme vääjäämättä yli 60 koneen kokonaismäärässä. Tätä logiikkaa säätelevät ilmasodankäynnin lainalaisuudet, eivät taloustieteen sinikäyrät.

Jussi Niinistö huomauttaa, että uudet hävittäjät eivät ole Hornetia nopeampia tai ulottuvampia eikä niiden toiminta-aika ilmassa ole juurikaan pidempi. Myöskään niiden aseistaminen ja tankkaaminen maassa uuteen lentotehtävään ei ole yhtään nopeampaa kuin Hornet-kalustolla.

– Näin ollen puolustusvoimien tehtäviin peilaten Hornetin suorituskyvyn täysmääräinen korvaaminen edellyttää samaa määrää hävittäjiä kuin meillä nykyään on.

– Kun tarkastellaan ilmavoimien kokonaisjärjestelmää – toiminnan edellyttämä rahoitus, materiaali, henkilöstö, ja infrastruktuuri – yksinkertaistaen voidaan todeta, että meillä on resurssit reilun 60 hävittäjän ilmavoimien ylläpitoon. Ilmavoimat on siis pitkän aikajänteen kuluessa mitoitettu reilulle 60:lle ensi linjan taistelukoneelle.

Vaikka joiltain osin olisikin perusteltu tarve hankkia nykyistä enemmän hävittäjiä, nykyisten ilmavoimiemme koko ja resurssit säätelevät ministerin mukaan omalta osaltaan hankittavien hävittäjien määrää.

– 64 uutta hävittäjää on tältä osin nykyiseen puolustusjärjestelmäämme sopiva lukumäärä. Pelissä on puolustusvoimien taistelukyky ja merkittävä osa uskottavaa puolustustamme.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt