Hallituksen työllisyystavoite edellyttää Suomen Yrittäjien entisen toimitusjohtajan Jussi Järventauksen mukaan vaikutukseltaan merkittäviä päätöksiä.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen talouspolitiikka nojaa siihen, että työllisyysaste saadaan nostettua 75 prosenttiin. Tämä edellyttää, että maahan saadaan 60[nbsp]000 työllistä lisää.
– Hallitus on odottanut kolmikantatyöryhmien ehdotuksia. Tammikuun alussa valmistuneiden väliraporttien perusteella odotus näyttää olevan turhaa. Jo aiemman kokemuksen perusteella tiedetään, että kolmikanta pystyy tuottamaan vain pienimmän yhteisen nimittäjän, Suomen Yrittäjien entinen toimitusjohtaja Jussi Järventaus kirjoittaa Helsingin Sanomissa.
Järventauksen mielestä tarvittaessa maan hallituksen pitää ottaa ohjat käsiinsä.
– Se olisi parlamentarismin mukaista. Marinin hallituksen kyky tehdä ammattiyhdistysliikkeen mahdollisesti karsastamia päätöksiä ei kuitenkaan vaikuta kovin vahvalta, Järventaus toteaa.
Järventauksen mukaan 75 prosentin työllisyysaste saavutettaisiin suurimmaksi osaksi tai jopa kokonaan kahden rakenteellisen uudistuksen avulla.
Joustavuutta palkanmuodostukseen
Järventauksen mukaan joustavuuden lisääminen palkanmuodostukseen on välttämätöntä, ja se olisi hoidettavissa nopeasti ja tehokkaasti muuttamalla työehtosopimusten sitovuutta.
– Työlainsäädännössä voitaisiin antaa työntekijöille ja työnantajalle yhdessä sopien oikeus poiketa työehtosopimuksen määräyksistä. Työehtosopimus olisi aina lähtökohtana, mutta jos osapuolilla olisi toisin sopimisen tarvetta, halua ja kykyä, siihen annettaisiin mahdollisuus. Tämä koskisi kaikkia työehtosopimusten piirissä olevia yrityksiä, Järventaus ehdottaa.
Hänen mukaansa työntekijöiden tahto ratkaisisi viime kädessä poikkeamisen, sillä sopimusta ei syntyisi ilman heidän myötävaikutustaan.
– Työehtosopimus olisi aina perälautana. Järjestelmä toisi sekä joustoa että turvaa.
Järventauksen mukaan työntekijöiden asemaa voitaisiin parantaa esimerkiksi vahvistamalla työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksen päätöksentekoon ainakin suurissa yrityksissä. Myös vähimmäispalkan säätämistä lailla voitaisiin harkita.
Työttömyysturvaan palauttava malli
– Vaikka liian moni on edelleen vailla työtä, yritykset kärsivät osaavan työvoiman puutteesta. Työttömyysturvan aktiivimalli on haudattu siihen liittyneiden epäoikeudenmukaisuuksien vuoksi, mutta työttömyysturvaa pitäisi kehittää kannustavampaan suuntaan. Ei ole työttömäksi joutuneen vika, jos järjestelmässä on passivoivia piirteitä.
Järventauksen mukaan työttömyysturvaa olisi muutettava siten, että se kannustaisi aktiiviseen työnhakuun ja palkitsisi työpaikan saamisesta kasvattamatta järjestelmän kustannuksia.
– Työttömyyden aluksi työtön saisi esimerkiksi kolmen kuukauden ajan täyttä ansiosidonnaista työttömyyskorvausta, mutta sen jälkeen osa ansiosidonnaisesta korvauksesta siirrettäisiin työttömän henkilökohtaiselle työllisyystilille. Siellä olevat rahat työtön saisi käyttöönsä työllistyessään.
Hänen mukaansa tällainen järjestely kannustaisi nopeaan työllistymiseen. Myös Akava on esittänyt logiikaltaan tämänkaltaista mallia, palauttavaa työttömyysturvaa.