X
SULJE MAINOS
Onko kirkko vain yleishumanistinen kansalaisjärjestö? LEHTIKUVA / TIMO TOIVANEN

Jussi Halla-aho moitti kirkkoa – näin piispat vastaavat kritiikkiin Kotimaassa

Perussuomalaisten puheenjohtaja katsoo kirkon olevan vain yleishumanistinen kansalaisjärjestö.

Kirkko ja Kaupunki-lehden pormestaritentissä perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi, että ”kirkolla pitäisi olla uskonnollinen oppi” ja harmitteli, että ”kirkko on omaksunut yleishumanistisen, yleisliberalistisen kansalaisjärjestön roolin”. Tätä arvostelua on kuulunut myös joskus kirkon sisältä.

Espoon ja Helsingin hiippakuntien piispat kommentoivat Halla-ahon esittämää haastetta Kotimaalle.

Espoon piispa Kaisamari Hintikka sanoo, että kirkon yhteiskunnallinen toiminta perustuu juuri Halla-ahon mainitsemaan ”uskonnolliseen oppiin”.

– Luterilaisuudessa on vahvana käsitys rakkautena vaikuttavasta uskosta, siis uskosta, joka eletään todeksi lähimmäisenrakkautena ja vastuun kantamisena yhteisestä hyvästä, Hintikka sanoo.

Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo kuitenkin huomauttaa, ettei  Suomen kirkko voi olla vain yksi lukuisista kansalaisjärjestöistä.

– Julistus ja palvelu ovat saman asian kaksi välttämätöntä puolta. Joskus kirkko voi typistyä tai ainakin näyttäytyä yksipuolisesti, sitä pitää varoa. Kirkko ei voi olla kansalaisjärjestö järjestöjen joukossa. Kritiikkiä on hyvä kuunnella tarkkaan, koska kirkko ilman uskoa ei ole kirkko. Mutta ei se ole kirkko ilman rakkauttakaan, Laajasalo sanoo.

Hintikan mukaan kirkon pitäisi olla yhteiskunnallisempikin. Erityisesti hän korostaa diakoniam ja hengellisen tehtävän ”kulkevan käsi kädessä” luterilaisuudessa

– Jos kirkon ajamat arvot ovat ristiriidassa jonkin yhteiskunnallisen toimijan omien tavoitteiden kanssa, helppo ratkaisu on vaatia kirkon vetäytymistä kapeasti määritellylle hengelliselle sektorille. Näkisin, että meidän kirkon äänen käyttäjien pitäisi pikemminkin rohkeammin käyttää profeetallista ääntä ja haastaa sellaisia kehityssuuntia, jotka rikkovat näitä arvoja, Hintikka korostaa.

Laajasalo taas ymmärtää Halla-ahon esiin nostaman kysymyksen olevan perusteltua.

– Olemassaolon oikeutusta on syytä miettiä paitsi sosiologisessa myös teologisessa mielessä. Kirkon perustaja ja ylläpitäjä on Jumala. Kirkko on tunnistettavissa kirkoksi, kun siellä saarnataan Jumalan sanaa ja jaetaan sakramentteja. Kirkko ei voi keksiä uusia armonvälineitä.

Samaten Laajasalo korostaa, että kirkko on puoluerajojen ulkopuolella, ja että varmasti myös Halla-ahon omassa puolueessa on paljon kristittyjä, jotka haluavat vain hyvää kirkolle.

– Kirkkoon mahtuvat kaikkien puolueiden kannattajat, ja vastaavasti joskus jokaisen puolueen kannattajilla voi olla tyytymättömyyttä kirkkoon. Melkein neljän miljoonan jäsenen kirkko on kuitenkin moninaisempi kuin yksittäinen siihen kohdistettu ylistys tai pettymys, Laajasalo toteaa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt