X
SULJE MAINOS
Jussi Halla-aho. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA

Jussi Halla-aho: Koronasta on tullut savuverho

Vaalien siirron taustalla oli eräiden puolueiden tarve saada lisäaikaa ehdokashankintaan, arvioi PS-johtaja.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo olettaneensa ja toivoneensa, että saisi pitää tämän vappupuheen kuntavaalien jälkeen ja pohtia niiden tuloksia.

– Kuten muistamme, maaliskuun alussa hallitus päätti siirtää kuntavaalit (pidettäväksi) kesäkuussa. Päätöksen taustalla oli epäilemättä eräiden puolueiden tarve saada lisäaikaa ehdokashankintaan sekä toive siitä, että heikko gallup-kannatus kääntyisi parempaan suuntaan, hän arvioi.

Halla-ahon mukaan ”saatettiinpa ajatella sitäkin, että kesäkuun puolessavälissä, juhannuksen alla, huomattava osa suomalaisista, etenkin nuoremmista, on poistunut kotipaikkakunnaltaan ja jättää äänestämättä, mikä hyödyttäisi joitakin puolueita ja haittaisi joitakin toisia”.

– Myös suurin osa oppositiosta saatiin peloteltua siirron taakse maalailemalla kauhukuvia 11 tuhannesta päivittäisestä tartunnasta huhtikuun puolessa välissä. No, nyt olemme nähneet, minkä arvoisia nämä ennusteet olivat, hän toteaa.

Halla-ahon mielestä kuntavaalit ovat myös yleispoliittiset vaalit.

– Ei ole tosiasiassa mahdollista erottaa kunnallisia ja valtakunnallisia teemoja toisistaan. Kunnat ovat ennen kaikkea palvelujen järjestäjiä, ja palvelujen järjestämiseen tarvitaan rahaa. Rahaa saadaan pääasiassa verottamalla yrittäjiä ja palkansaajia. Se, kuinka paljon meillä on yrittäjiä ja palkansaajia, ja kuinka paljon heillä on verotettavaa, riippuu pitkälti niistä päätöksistä, joita hallitus ja eduskunta tekevät. Kun kunnat panevat terveysasemia tai kouluja kiinni, ne eivät tee sitä ilkeyttään, vaan siksi, että rahat eivät riitä.

Halla-ahon mielestä kuntavaalit ovat hyvä tilaisuus antaa puolueille välitilinpäätös siitä, mitä ne ovat kahden vuoden aikana tehneet.

– Palautteella on myös ohjaava vaikutus. Jos äänestäjät ilmaisevat tyytymättömyytensä hallituspuolueiden toimintaan nyt, on toiveita, että ne ottavat palautteesta onkeensa ja korjaavat tyytymättömyyttä aiheuttavaa toimintaansa. Onhan selvää, että ne eivät halua uutta selkäsaunaa vuoden 2023 eduskuntavaaleissa, hän toteaa.

Halla-ahon mukaan koronapuhe on jättänyt suuremmat ja tärkeämmät kysymykset varjoonsa.

– Tämä on sopinut mainiosti punavihreälle hallitukselle. Koronasta on tullut savuverho, jonka suojissa ja varjolla on voinut tehdä paljon sellaista, mikä normaalioloissa olisi kirvoittanut enemmän kritiikkiä ja vastarintaa. Kaikkea voi perustella sillä, että meillä on epidemia. Jopa hallituksen arvostelu itsessään on kuulemma ollut vastuutonta veneenkeikuttamista, koska meillä on epidemia, hän sanoo.

Halla-ahon mukaan tärkeitä kysymyksiä ovat julkinen talous ja siihen liittyen yritysten toimintaedellytykset ja työpaikkojen syntyminen.

– Kun UPM:n omistaman Kaipolan paperitehtaan sulkemisesta kerrottiin viime vuoden syksyllä, pääministeri peräänkuulutti omistajan yhteiskuntavastuuta. Vaikutusvaltaisesta demarisuusta ehdotettiin ratkaisuksi jopa sosialismia eli tehtaan ottamista valtion haltuun. Kun tänä keväänä valtion omistama Stora Enso päätti lakkauttaa satavuotiaan Veitsiluodon tehtaan Kemissä, onkin ollut hiljaisempaa.

Halla-aho huomauttaa, että tehtaan kannattavuus ei riipu siitä, kuka sen omistaa.

– Me elämme globaalissa taloudessa, ja investoinnit tehdään sinne, missä ne ovat kannattavia. Jämsä ja Kemi tarvitsevat tietysti valtiovallan tukea selvitäkseen suuren työnantajan katoamisesta, mutta ei kannattamattomia tehtaita voi pitää käynnissä pumppaamalla niihin valtion rahaa. Neuvostoliitto yritti tätä reseptiä aikansa, ja siinä kävi niin kuin kävi, hän sanoo.

Hänen mukaansa päättäjien tehtävä on käytettävissään olevin keinoin tehdä Suomesta niin kilpailukykyinen ympäristö, että tehdas kannattaa rakentaa tänne eikä Kiinaan tai Indonesiaan.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt