X
SULJE MAINOS
Valtiovarainministeriö Helsingissä. LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER

Julkinen talous pysyy alijäämäisenä ja velka kasvaa

Valtiovarainministeriön mukaan julkinen talous pysyy talouden elpymisestä huolimatta huomattavan alijäämäisenä.

Rahaministeriön ennusteen mukaan talouskasvu kiihtyy tänä vuonna 2,6 prosenttiin globaalin kasvun ja elvytyksen tukemana.

Talous toipuu selkeästi loppuvuonna ja alkuvuonna 2022. Vientimarkkina kasvaa vahvasti ja investointinäkymät kirkastuvat, minkä seurauksena ensi vuonna bruttokansantuote kasvaa 2,8 prosenttia. Vuonna 2023 BKT:n kasvu kuitenkin hidastuu 1,6 prosenttiin.

Julkinen talous on myönteisestä talouskehityksestä huolimatta tänä vuonna yli kymmenen miljardia euroa alijäämäinen. Ensi vuonna menojen ja tulojen välinen epätasapaino pienenee merkittävästi, kun monet koronaepidemiaan liittyvät tukitoimet päättyvät ja talouskasvu jatkuu ripeänä.

Ministeriön mukaan julkinen talous pysyy kuitenkin huomattavan alijäämäisenä, ja julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen jatkaa kasvuaan.

– Tuoreimmat tiedot kertovat odotetusta käänteestä taloudessa. Kysyntä elpyy, työllisyys kasvaa ja koronakuilu umpeutuu nopeasti. Käsillä oleva noususuhdanne on otollista aikaa tukea talouden rakennemuutosta ja vahvistaa julkista taloutta, sanoo osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.

Vienti kääntymässä nopeaan kasvuun

Teollisuuden tuotanto kasvaa voimakkaan kansainvälisen elpymisen ja vientikysynnän lisääntymisen vuoksi. Rakentamisessa asuntotuotanto on vilkasta tänä vuonna, mutta kokonaisuudessaan rakentaminen kääntyy kasvuun vasta vuonna 2023. Palveluiden tuotannon arvioidaan kiihtyvän voimakkaasti kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä ja jatkavan kasvua koko ennusteperiodin ajan.

Yksityiset investoinnit kasvavat heikosti vielä tämän vuoden alkupuolella, mutta kasvu voimistuu vuoden loppua kohti. Investoinnit asuinrakentamiseen eivät vähene yhtä voimakkaasti kuin aiemmin ennakoitiin, sillä asuntojen uudistuotannon kehitys on ollut alkuvuonna suotuisaa. Teollisuuden positiiviset näkymät heijastuvat suotuisasti rakentamiseen ensi vuonna.

Vahva maailmantalous kirittää kone- ja laiteinvestoinnit kasvuun tänä vuonna, ja kasvu jatkuu ensi vuonna kotimaisten hankkeiden tukemana. Muista investoinneista tutkimus- ja kehitysinvestoinnit kasvavat koko ennustejakson, muun muassa suotuisan tukipolitiikan ansiosta.

VM:n mukaan ulkomaankauppa kasvaa voimakkaasti ennustejakson aikana. Tavaroiden vienti elpyy nopeasti vuosina 2021 ja 2022 maailmankaupan imussa. Palveluiden vienti ja tuonti kääntyvät kasvuun tavaroiden ulkomaankauppaa hitaammin, joskin toimialakohtaiset erot ovat suuria. Sekä viennin että tuonnin vuosikasvu on nopeinta vuonna, jolloin erityisesti palveluiden ulkomaankaupan VM odottaa kasvavan voimakkaasti.

Kuluttaminen pääsee vauhtiin

Yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna aiemmin ennakoitua hitaammin, koska rajoitustoimia on päästy purkamaan varovaisesti. Palvelujen kulutuksen ennustetaan pääsevän kunnolla vauhtiin vasta kuluvan vuoden loppupuolella, minkä seurauksena yksityisen kulutuksen kasvu on nopeimmillaan vasta ensi vuonna.

Kotitalouksien yhteenlaskettu ostovoima ei ole pienentynyt koronaepidemian aikana, ja kotitalouksien säästämisaste oli viime vuonna ennätyksellisen suuri. Säästöjen käyttämisen myötä yksityinen kulutus kasvaa nopeammin kuin ostovoima.

Työllisyys on kasvanut yhtäjaksoisesti kesäkuusta 2020 lähtien, ja talouden toipuminen vahvistaa työllisyyden kasvua myös tänä sekä ensi vuonna. Työllisyys ylittää ensi vuonna ennen koronaa vallinneen tason, ja työvoiman kysynnän kasvun myötä työllisyysaste kohoaa 73 prosenttiin vuonna 2023.

VM:n mukaan hallituksen päättämät työllisyystoimet tukevat työn tarjontaa, ja työttömyysaste laskee 6,6 prosenttiin vuonna 2023. Palkat nousevat tänä vuonna viime vuotta nopeammin suurempien sopimuskorotusten myötä. Ansioiden oletetaan nousevan noin 2,5 prosenttia seuraavina vuosina.

Kuluttajahinnat nousevat tänä vuonna nopeasti energian hintojen vetämänä. Vaikka energian aiheuttama inflaatiopiikki jääkin väliaikaiseksi, vahvistuva kysyntä kääntää hinnat vähitellen nopeampaan kasvuun.

Julkinen talous pysyy alijäämäisenä

Rahaministeriön mukaan julkisen talouden menojen ja tulojen välisen epätasapaino on jäämässä kuluvana vuonna pienemmäksi kuin mitä vielä keväällä arvioitiin. Julkista taloutta vahvistaa erityisesti vahva työllisyyskehitys.

Toisaalta koronaepidemiaan liittyvät terveydenhuollon menot sekä tukitoimet pitävät julkiset menot korkealla tasolla. Ennusteessa on huomioitu hallituksen toukokuussa eduskunnalle antama esitys vuoden 2021 kolmanneksi lisätalousarvioksi.

– Myönteisestä talouskehityksestä huolimatta julkisen talouden alijäämä on mittava, 4,3 prosenttia suhteessa BKT:hen, VM toteaa.

Ensi vuonna julkisen talouden alijäämä pienenee merkittävästi, kun talouskasvu jatkuu ripeänä ja monet epidemiaan liittyvät tukitoimet päättyvät. Julkinen talous pysyy kuitenkin koko vuosikymmenen alkupuoliskon huomattavan alijäämäisenä, ja julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen jatkaa kasvuaan.

Valtiohallinnon rahoitusaseman arvioidaan olevan tänä vuonna 4,7 prosenttia alijäämäinen suhteessa BKT:hen. Valtionhallinto kattaa valtaosan koronaepidemiaan liittyvistä kustannuksista. Myös EU:n elpymis- ja palautumistukiväline (RRF) lisää menoja etenkin vuosina 2021–2023.

– RRF:ään liittyvät menonlisäykset eivät kuitenkaan kasvata valtionhallinnon tai koko julkisen talouden alijäämää, sillä ennustejaksolla on oletettu, että tukivälineestä saatavat tulot vastaavat menoja, VM arvioi.

Vaikka paikallishallinnon menojen kasvu hidastuu huomattavasti vuonna 2022 koronaepidemian helpottaessa, heikkenee paikallishallinnon rahoitusasema voimakkaasti määräaikaisten tukitoimien päättyessä.

– Kertaluonteiset koronaepidemiasta johtuvat tuet eivät ratkaise kuntatalouden rakenteellista menojen ja tulojen välistä epätasapainoa, joka on seurausta väestön ikääntymisen aiheuttamasta sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen kasvupaineesta ja työikäisten määrän vähenemisestä, VM sanoo.

VM toteaa, että paljon on kiinni pandemian kehityksestä.

– Talouden kehitys voi jäädä ennustettua hitaammaksi, jos epidemiatilanne ei pysy hallinnassa vuoden 2021 jälkipuoliskolla. Epidemian kiihtyminen uudelleen vaikuttaisi kotimaiseen talouteen erityisesti yksityisen kulutuksen ja merkittävimmin palveluiden kysynnän kautta. Kriisi ei ole ohi ennen kuin pandemia on hallinnassa maailmanlaajuisesti.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt