Mikko Spolander. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

”Julkinen talous ei ole vielä kestävällä pohjalla”

Ylijohtaja Mikko Spolanderin mukaan hallituksen tasapainotavoite ei toteudu tähän mennessä sovituin toimin.

Valtiovarainministeriön osastopäällikön, ylijohtaja Mikko Spolanderin mukaan hallitusohjelman keskeisiin tavoitteisiin kuuluva julkisen talouden tasapaino ei toteudu tähän mennessä sovituilla toimilla. Tavoitteena on julkisen talouden tasapainottaminen vuoteen 2023 mennessä siten, että työllisyysaste nousee 75 prosenttiin.

– Kun katsoo näitä ennustelukuja, niin tähän mennessä sovituin toimin tähän tavoitteeseen ei päästä. Tämä tarkoittaa, että julkinen talous velkaantuu, Spolander totesi valtiovarainministeriön talouskatsauksen julkistamistilaisuudessa maanantaina.

Toisaalta hän huomautti, että julkinen talous tukee talouden kysyntää lähivuosina ja finanssipolitiikan viritys hyvinkin osoittautua tarkoituksenmukaiseksi, etenkin jos ennustettua hitaamman kasvun riski toteutuu ja talous sukeltaa syvemmälle laskusuhdanteeseen tai peräti taantumaan.

Julkinen talous ei kuitenkaan Spolanderin mukaan tasapainotu ilman työllisyyttä ja tuottavuutta kohentavia uudistuksia.

– Julkinen taloutemme ei ole rahoituksellisesti kestävällä pohjalla vielä tällä hetkellä, hän varoitti.

Julkisen talouden kestävyyden vahvistamisen pitäisi hänen mielestään olla keskeinen valmistelua ohjaava tavoite kaikissa suurissa uudistuksissa, jotka ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen.

Julkisen talouden suunnitelmaan on toistaiseksi sisällytetty tulevaisuusinvestointiohjelman toimia yhteensä vajaat 1,4 miljardia euroa, kun hallitusohjelman mukaan niitä voidaan toteuttaa enintään kolmella miljardilla eurolla vuosina 2020−2022.

Jos menolisäykset toimeenpannaan täysimääräisesti, julkisen talouden alijäämästä voi muodostua ennustettua suurempi.

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä vuonna 2023 olisi 3,7 miljardia euroa. Ennusteessa ovat mukana toistaiseksi sovitut hallitusohjelman toimet.

Spolanderin mukaan vaihtoehtoja alijäämän supistamiseen ovat tulojen lisääminen verotusta kiristämällä, menojen vähentäminen tai talouskasvun kiihdyttäminen niin, että työllisyys kohenee ja tuottaa lisää verotuloja.

Työllisyys tarvitsee talouskasvua ja uudistuksia

Spolander muistutti, että työllisyyden ennustettua nopeampi nousu ei ole mahdollista ilman talouden ennustettua nopeampaa kasvua. Se edellyttäisi maailmantalouden häiriöiden hälvenemistä ja luottamuksen kohentumista yrityksissä ja kotitalouksissa sekä Suomessa ja maailmalla.

Työllisyyden nousu edellyttäisi hänen mukaansa myös toimia, jotka tukevat suomalaisen tuotannon tuottavuutta ja kustannuskilpailukykyä ja sitten kasvattaisivat työn tarjontaa.

– Merkittävä osa suomalaisen tuotannon kasvusta tullaan nyt sopimaan ja päättämään työmarkkinaneuvotteluissa seuraavien kuukausien aikana, Spolander huomautti.

Lisäksi hänen mukaansa tarvitaan uudistuksia, jotka lievittävät työn kysynnän ja tarjonnan välistä kohtaanto-ongelmaa, alentavat rakenteellista työttömyyttä ja aktivoivat työvoiman ulkopuolella olevia hakemaan töitä.

– Tarina ei ole paljon erilainen kuin se on aikaisemminkaan ollut, aavistuksen synkemmissä tunnelmissa mennään nyt vuoteen 2020, epävarmuus on suuri, Spolander totesi yleisesti ministeriön talouskatsauksesta.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt