Hallitus koki merkittävän epäonnistumisen, kun sen valmistelema ulkonaliikkumiskielto tyrmättiin perustuslakivaliokunnassa. Mikä hallituksen koronapolitiikassa sitten on pielessä? Lyhyesti sanoen heilutetaan liian isoa lekaa, kun ratkaisu löytyisi kohdennetusta täsmärajoituksista, ja reagoidaan, kun pitäisi ennakoida.
Tällainen tyrmäys velvoittaa hallitusta arvioimaan kurssia uudelleen. Tarjoamme jälleen oman auttavan kätemme.
Julkaisimme tällä viikolla Kokoomuksen keskustelunavauksen koronan exit-strategiasta. Se on suunnitelma, joka määrittelee selkeitä keinoja koronapandemiasta selviämiseksi ja yhteiskuntamme uudelleen avaamiseksi.
Koronatilanne on vakava ja voimakkaatkin rajoitukset ovat juuri nyt tarpeen. Siksi hallitus ei voi pääsiäisenäkään henkäistä, vaan kaatuneita liikkumisrajoituksia korvaavat toimet on saatava valmisteltua nopeasti, mutta huolellisesti. Perustuslakivaliokunta korosti, että perusoikeusrajoitusten, kuten liikkumisen kieltämisen, on oltava viimesijainen keino ja siihen liittyvän lainsäädännön on oltava nyt esitettyä täsmällisempää. Myös Kokoomuksen ratkaisut lähtevät siitä, että rajoitustoimien tulee olla alueellisesti kohdennettuja, ajallisesti rajattuja, oikeasuhtaisia ja vaikuttavia ja niiden tulee lähteä pienimmän haitan periaatteesta. Ennen järeämpiä toimia on aina varmistettava, että kaikki lievemmät rajoitustoimet ovat jo käytössä.
Kokonaisuuden on myös oltava ymmärrettävä ja sen on vastattava ihmisten oikeudentajua. Nyt näin ei ole ollut. Miksi kaikkensa terveysturvallisuuden edistämiseksi tehnyt pienyrittäjä saa pitää ovensa auki, mutta asiakkaita kielletään käyttämästä palveluita? Miksi yhä edelleen koronatestivaatimuksissa maamme rajoilla on puutteita, mutta paikalliselta kuntosaliyrittäjältä riistetään kaikki keinot koronaturvallisen toiminnan ylläpitämiseksi? Miksi ravintolasulkujen jatkumisesta tiedotetaan vuorokauden varoitusajalla? Työntekijöiden ja yritysten pitkään jatkunut epävarmuus, jäissä oleva kulttuuri- ja tapahtuma-ala, lasten ja nuorten hyvinvointi ja yleinen väsymys koronaan ovat yhtälö, joka huutaa vastauksia.
Improvisaatiolle on ollut aikansa ja paikkansa tilanteessa, jollaista emme ole Suomessa aiemmin kohdanneet. Ajan kuluessa tietämyksemme koronaviruksesta on kuitenkin lisääntynyt ja viruksen aiheuttamaa tautia osataan hoitaa paremmin. Siihen tietoon on tartuttava ja otettava vaikuttavimmat keinot käyttöön.
Mitä sitten tulisi tehdä? Kiireisimpiä ovat täsmätoimet, kuten tarkkarajaisemmat kokoontumisrajoitukset, maskipakko julkiseen liikenteeseen ja julkisille paikoille sekä systemaattisen tiukka rajakontrolli uusien muuntovirusten maahanpääsyn ehkäisemiseksi. Kokoomuksen exit-strategia sisältää lukuisia muitakin toimenpiteitä koronapandemiasta selviämiseksi, kuten kansallisen rokotustodistuksen käyttöönoton, tavoitepäivämäärän asettamisen aikuisikäisen väestön rokottamiseksi, laajamittaisen satunnaistestauksen ja massarokottamisen suunnitelman.
On myös aika katsoa eteenpäin. Suomessa tarvitaan nyt toivoa, joka auttaa jaksamaan ja sitouttaa meistä jokaisen noudattamaan elämäämme rajoittavia koronatoimia. Me tarvitsemme konkreettisia näkymiä tulevasta aina uusien loppukirien sijaan.
Me haluamme Suomelle selkeän strategian koronakriisistä ulospääsemiseksi. Ihmiset ansaitsevat ymmärrettävän ja kirkkaan näkymän paitsi rajoitusten kokonaisuudesta myös siitä, koska ja miten akuutista kriisistä päästään eteenpäin. Tämä näkymä sisältää konkreettisen tavoitteen, koska koko aikuisväestö on rokotettu ja milloin rajoitteita päästään purkamaan. Useat maat ovat jo kääntäneet katseensa rajoituksista normaalin elämän palauttamiseen. Myös Suomen pitää pystyä katsomaan tulevaan ja muuttaa näkökulmaa aina kulloisenkin akuutin tilanteen hoitamisesta ennakoivaan johtamistapaan. Suomalaiset ansaitsevat näkymän maan avaamisesta.
