Venäjän ja EU:n suhteet ovat viime aikoina huonontuneet merkittävästi venäläisen oppositioaktivisti Aleksei Navalnyin myrkytyksen, kiinnioton ja tuomion takia. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov totesi viime viikolla, että Venäjä on valmis katkaisemaan suhteensa Euroopan unioniin, jos Venäjää vastaan asetetaan sellaisia pakotteita, jotka ovat riski maan taloudelle. Venäjän presidentti Vladimir Putinin lehdistöpäällikkö Dmitri Peskov totesi myöhemmin, että Venäjä ei kuitenkaan haluaisi katkaista välejään EU:hun.
Venäjän ja EU:n kiristyneiden välien ohessa julkisuudessa on virinnyt jälleen keskustelu Suomen Nato-jäsenyydestä. Esille on noussut myös Ylen joulukuussa 2017 järjestämä presidentinvaalitentti, jossa tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi kannastaan Nato-jäsenyyteen:
”Jos spekuloida täytyy, niin jos kävisi niin, että syystä tai toisesta Venäjän ja Euroopan unionin välit kriisiytyisivät, jolloin Venäjä alkaisi ymmärtää, että Euroopan unioni ja sen jäsenmaat, Suomi mukaan lukien, on samanlainen vihollinen kuin Nato, niin silloin jos me joutuisimme tällaiseen tilanteeseen jolloin me tavallaan olemme sen leiman otsaamme saaneet – se on siihen lyöty – niin silloin me joutuisimme kyllä miettimään minusta hyvin vakavasti Nato-jäsenyyttä, jos se etu, joka meillä tavallaan tällä hetkellä on, olisi menetetty”, presidentti Niinistö totesi reilut kolme vuotta sitten.
Verkkouutiset pyysi valtiotieteen tohtori Jukka Tarkkaa arvioimaan Venäjän ja EU:n kiristyneitä välejä sekä Suomen turvallisuuspoliittista tilannetta.
Viitaten presidentti Niinistö parin vuoden takaiseen lausuntoon, ovatko Venäjän ja EU:n välit nyt kiristyneet kuvatun lailla?
– Jotakin sen suuntaista tuntuu olevan ilmassa, kirjailijanakin tunnettu Tarkka sanoo Verkkouutisille sähköpostin välityksellä.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) tapasi Lavrovin Pietarissa tämän viikon maanantaina. Haavisto muistutti Suomen ja Naton tehneen kumppanuusyhteistyötä vuodesta 1994.
Pitääkö Venäjä EU:ta ja sen kautta Suomea Naton kaltaisena vihollisena, ja pitäisikö Suomen vakavasti harkita Nato-jäsenyyttä?
– Suomi on mukana Naton rauhankumppanuuden tehostetussa EOP-yhteistyössä, ja osallistuu puolustusharjoituksiin Nato-maiden kanssa Itämerellä ja pohjoisessa. Se on solminut yhteisymmärrys- ja aiesopimuksia ja lausumia puolustuksen osa-alueista kahdeksan Nato-maan kanssa, Tarkka toteaa.
– Venäjä joutuu ottamaan huomioon sen mahdollisuuden, että kriisitilanteessa jotkut Nato-maat voivat tukea Suomen aluepuolustusta. On lapsellista kuvitella, että Venäjä reagoi vasta sitten kun eduskunta on hyväksynyt sopimuksen Suomen Nato-jäsenyydestä. Venäjä on jo vuosikaudet varautunut sotilaallisesti Suomen Nato-jäsenyyteen lisäämällä asevoimaansa lähialueella ja reagoimalla reaaliajassa siihen, mitä Itämerellä tapahtuu.
Haavisto alleviivasi maanantaina sitä, että tuoreessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan Suomen olevan sotilasliitoon kuulumaton maa, joka kuitenkin säilyttää mahdollisuuden hakea Naton jäsenyyttä ja jatkaa laaja-alaista Nato-yhteistyötä.
Suomessa vaihtuu presidentti vuonna 2024. Pidätkö realistisena, että Suomi ja Ruotsi hakisivat yhdessä Nato-jäsenyyttä seuraavan presidenttikauden aikana?
– Uuden turvallisuusselonteon perusteellisesti uusittu lausuma Naton asemasta Suomen turvallisuuspolitiikassa voi viitata tuota nopeampaankin aikatauluun. Ulkoministeri Haavisto selosti Suomen Nato-asennon ulkoministeri Lavroville lähes sanasta sanaan selonteon tekstin mukaisesti, Tarkka kertoo.
– Ruotsi on eri asemassa kuin Suomi. Sillä on ilmeisesti jo nyt ainakin Yhdysvaltain turvatakuu, kuten oli jo kylmän sodan aikana.
Lavrov syytti maanantaina EU:ta välien kylmentämisestä ja ilmoitti Venäjän olevan tilanteeseen syytön. Haavisto vastasi Krimin miehityksen, Ukrainan sodan ja Navalnyin myrkyttämisen johtaneen pakotteisiin.
Miten vakavana pidät Lavrovin väläyttämää välien katkaisua EU:n kanssa ja mitä siitä voi seurata?
– Se on jylhä kulissi, jonka takana ei taida olla paljon asiaa. Suhteiden katkaisu Euroopan unionin instituutioihin ei paljonkaan muuttaisi nykytilaa. Venäjän kahdenväliset yhteydet unionin jäsenmaihin voisivat ilmeisesti jatkua suunnilleen ennallaan, Tarkka sanoo
Millä konkreettisilla keinoilla EU voisi pyrkiä vaikuttamaan Venäjän oikeusvaltion vastaisiin toimiin?
– On suorastaan moraalinen pakko reagoida niihin, kuten nyt on tapahtunut, mutta se tuskin vaikuttaa Putinin hallinnon toimiin. Ei ennenkään ole vaikuttanut, Tarkka toteaa.
