Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka kirjoittaa Etelä-Suomen Sanomissa, että nyt vasta lähestytään sitä vaihetta, että suomettuminen jää ehkä historian hämärään ”tai ei sittenkään”.
Tarkan mukaan suomettuminen ei ole ohi.
– Olen seurannut Nato-keskustelua parin vuosikymmenen ajan ja osallistunut siihen. Sitä hallitsi viime vuoden lopuille asti surkea jäännössuometus. Venäjän presidentti Vladimir Putinin pelko esti järjen käytön, Jukka Tarkka toteaa.
– Presidentti Tarja Halosen opin mukaan piti paheksua sotilasliitto Naton röyhkeää uhkaa rauhantahtoista Venäjää kohtaan. Piti unohtaa, että Nato ei ole hyökännyt mihinkään.
Tarkan mukaan piti vaieta siitä, että kylmän sodan jälkeen Venäjä on kaapannut neljältä naapuriltaan seitsemän aluetta. Ne ovat Transnistria, Tshetsenia, Abhasia, Etelä-Ossetia, Krim, Donetsk ja Luhansk.
– Venäjän uusi laajentaa etupiiriään länteen näyttää herättäneen suomalaiset karuun todellisuuteen. Suomi aloitti varautumisen tähän uhkaan jo syksyllä 2020 julkaistun ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon Nato-lausumalla, joka toistettiin viime syksyn puolustusselonteossa, hän kirjoittaa.
– Mukana oli myös lohduttavaa hyssyttelyä: ruma reissu, mutta tulipahan tehtyä.
Selonteon ilmaukset kansallisesta liikkumatilasta, valintamahdollisuuksista ja Nato-jäsenyydestä olivat hänen mielestään suoraa tekstiä silolausekkeilla keikistelyn jälkeen, ja viime kevään ja syksyn aikana vain presidentti Sauli Niinistö uskalsi käsitellä niitä julkisesti.
– Putin uudisti vuodenvaihteessa vaatimuksen etupiirinsä laajentamisesta. Niinistö torjui hänet toistamalla uuden vuoden puheessaan selontekojen periaatteet.
– Se sähköisti Suomen poliittisen kentän, mutta luultavasti myös Venäjän vallan käytävät. Siellä huomattiin, että maito oli kaatunut Kremlin lattialle. Tuloksena voi olla juuri se asia, jonka Putin yritti osoittaa mahdottomaksi.
Jukka Tarkan mielestä Putinin uho näyttää synnyttäneen liikehdintää eduskuntapuolueiden johtoportaissa.
– Tämän prosessin lopputulema ratkaisee Nato-asian. Kaikissa ajateltavissa olevissa vaihtoehdoissa Nato-jäsenyys ratkeaa viime kädessä eduskunnassa. Jokainen kansanedustaja joutuu vastaamaan isoon kysymykseen: jaa tai ei.
– Suurimpien eduskuntapuolueiden johtajilla on nyt raskas vastuu. Näyttää siltä, että heistä moni on ymmärtänyt asemansa. Toivotan heille voimaa ja paineensietokykyä.
