Eturivissä Saksan liittokansleri Angela Merkel (vas.), Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg, Kreikan pääministeri Alexis Tsipras, USA:n presidentti Donald Trump, Unkarin pääministeri Viktor Orban ja Britannian pääministeri Theresa May Naton huippukokouksessa Brysselissä keskiviikkona. LEHTIKUVA / AFP PHOTO Brendan Smialowski

Jukka Tarkka: Ei Nato pysty koskaan hyökkäämään minnekään

Valtiotieteen tohtorin mukaan puolustusliitto ei varsinkaan pysty hyökkäämään Venäjälle.

Ex-kansanedustaja Jukka Tarkka on kirjoittanut Etelä-Suomen Sanomiin kolumnin otsikolla Hyvät tavat ja huono käytös. Hän käsittelee siinä suomalais-ruotsalaisen diplomaattien ja tutkijoiden ryhmän, johon kuului, antaman Nato-suosituksen herättämää vastustusta.

– Debatin avauspuheenvuorossa esittämämme suositus Nato-jäsenyydestä perustui arvioon Itämeren alueen turvallisuusnäkymistä. Tätä painotusta vastaan noussut ruotsalainen eliitti perusteli kielteisyyttään yleisellä ja yksilöimättömällä Nato-vastaisuudella. Kaikista kummallisin osoitus hehkutuksesta oli heidän huitaisunsa, että jos Ruotsi olisi Naton jäsen, koko sen puolustusjärjestelmä alistettaisiin sotatilanteessa ”amerikkalaiselle kenraalille”, Jukka Tarkka kirjoittaa.

– Kokeneet asiantuntijat ovat nielaisseet venäläispropagandaan leivotun koukun. Heidän väitteensä ei saa tukea yhdestäkään Naton dokumentista eikä mistään muustakaan. Ruotsin nykyiset diplomaatit ovat varmaan kartalla edeltäjiään paremmin.

Tarkan mukaan ”entiset Ruotsin suurlähettiläät ovat uskovinaan, että venäläiset katselivat toimettomina sivusta, kun Ruotsi ja Suomi alkoivat kehittää Itämeren puolustusta yhteistyössä Naton kanssa”. Hänen mukaansa ruotsalaisdiplomaatit vähättelevät Venäjän johdon ammatillista tasoa.

– On lapsellista kuvitella, että Venäjä aktivoituu vasta, jos Nato kattaa koko Fennoskandian. Sen toiminta ja suunnittelu on jo vuosikaudet sovitettu karttapohjalle, jolla Ruotsi ja Suomi kuuluvat Natoon. Jokainen voi lukea tämän Venäjän sotilasdoktriinista, sotaharjoitusten kulusta, asevoimien ryhmityksestä, viime aikojen uutisotsikoista ja propagandasta.

Jukka Tarkka katsoo, että Venäjä on jo nyt varautunut sotilaallisesti Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyteen.

– Sille olisi ylimääräinen bonus, jos ne eivät liitykään. Pohjoisten naapurien Nato-suhteen virallistaminen lisäisi hetkeksi Venäjän propagandan hehkua, mutta sen ei kovin pitkään kannattaisi muistuttaa epäonnistumisestaan, Tarkka toteaa.

– Asioita seuraavat ihmiset sekä Venäjällä että lännessä tietävät melko paljon Naton perusasiakirjoista, sotilaallisen voiman rakenteesta, historiasta, päätöksentekorutiineista ja jäsenvaltioiden asenteista. Ne yhdessä varmistavat, että puolustusliitto ei koskaan pysty hyökkäämään minnekään, eikä varsinkaan Venäjälle.

Hänen mukaansa muuta väittävät ovat ottanet todesta Venäjän sisäiseen käyttöön suunnatun propagandan.

– Monet Ruotsin ja Suomen johtavat poliitikot ja yleinen mielipide ovat mennet samaan ansaan kuin Nato-jäsenyyttä torjuvat ruotsalaisdiplomaatit.

– Naton kuvaaminen Euroopan uhkaajaksi sivuuttaa täällä jo tapahtuneen turvallisuusmullistuksen. Parissa vuosikymmenessä Venäjä on sotilaallisella voimalla tai sillä uhaten kaapannut seitsemän aluetta neljältä lähialueensa valtiolta. Mikään ryöstön kohteeksi joutuneista maista ei tämän tapahtuessa ollut Naton jäsen, eikä ole nytkään.

Jukka Tarkan mukaan tältä ”voivat ummistaa silmänsä vain ruotsalaiset, jotka elävät maansa vuosisataisen puolueettomuuden hurmoksessa. Vähän samanlaisessa hämärässä hapuilevat ne suomalaiset, joita yya-aikana lämmitti neuvostoystävyys ja naapuriluottamus”.

– Nämä menneisyyden ruokkimat pakkomielteet perustuvat siihen oletukseen, että hyvä käytös huonosti käyttäytyvää kohtaan lisää turvallisuuta. Historiasta on vaikea löytää rohkaisua tällaiselle hurskaudelle.

Kommentit