Nationalismin ja muuttoliikkeiden vastakkainasettelu voi tuoda Euroopan lähemmäksi yhteen kuin koskaan aiemmin, Juhana Vartiainen (kok.) kirjoittaa blogissaan julkaistussa kirja-arvostelussa.
Vartiaisen mukaan Ivan Krastevin After Europe -kirja valottaa osuvasti sitä, että Euroopassa ei käydä enää ideologisia konflikteja esimerkiksi kapitalismin ja kommunismin välillä, vaan poliittinen vastakkainasettelu kärjistyykin muuttoliikkeiden ja kansallisten rajojen välille.
Kyse on Vartiaisen mukaan etnisestä nationalismista, joka taloudellisen integraation myötä luonnollisesti korostuu.
– Vaikka globaali talous integroituu anonyymeiksi markkinasuhteiksi ja arvoketjuiksi, kansakunnan merkitys ei voi hävitä, koska se tarjoaa Krastevin mukaan uskonnottomana nykyaikanakin maallistuneelle ihmiselle yhden suojapanssarin kuoleman ahdistusta kohtaan: minä häviän jossain vaiheessa maailmasta, mutta kansakuntani jää, Vartiainen luonnehtii.
”Mukana huolta oman kansakunnan häviämisestä”
Vartiaisen mukaan on huomattavaa, että yhteiskunnallinen tyytymättömyys purkautuu nykyään yleensä reformiliikkeiden sijaan muuttohalukkuutena. Hänen mukaansa ”Itä-Euroopasta tai jopa Lähi-idästakin voi olla helpompaa muuttaa Saksaan kuin koettaa tehdä omasta maasta Saksa.”
– Bulgarian, monien muiden Itä-Euroopan ja Baltian maiden väestö onkin vähentynyt merkittävästi ja muuttoliike jatkuu edelleen. Bulgaria on menettänyt viimeisen 25 vuoden aikana kymmenen prosenttia väestöstään, ja sen ennustetaan menettävän edelleen peräti 27 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
Vartiaisen mukaan näin merkittävä väestönkato synnyttääkin joissakin Euroopan maissa oman kansakunnan katoamisen pelon, jota hän itse kutsuu ”demografiseksi paniikiksi”.
– Tämä selittää sitä ällistyttävää havaintoa, että pakolaisvastaisuus on saanut Itä-Euroopassa valtava poliittisen voiman — vaikkei Itä-Euroopassa edes ole pakolaisia, Vartiainen linjaa.
Euroopan yhteiset ongelmat
Vartiaisen mukaan on ironista, että esimerkiksi maahanmuutosta keskusteleminen on tuonut eurooppalaiset lähemmäksi toisiaan kuin koskaan ennemmin.
– Koskaan aikaisemmin emme ole yhtä suurella jännityksellä seuranneet muiden EU-maiden politiikkaa. Ja siksi yhteiseurooppalainen politiikka voi kuin voikin syntyä — nimenomaan ratkaisemaan sitä suurta haastetta, että jotkut haluavat kokonaan estää sen syntymisen, Vartiainen myöntää.
– Tämä vastakkainasettelu on tehnyt nyt käytävistä EU-vaaleista yhteiseurooppalaisemmat kuin koskaan aikaisemmin, hän kirjoittaa.
