Juhana Vartiainen arvostelee työmarkkinajärjestöjä uudistusten torjumisesta. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Juhana Vartiainen: Näin järjestöt estävät uudistuksia

Kansanedustajan mukaan työmarkkinajärjestöt sopivat lomarahaleikkauksista pidentääkseen kilpailukykysopimuksen voimassaoloa.

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen arvostelee blogissaan työmarkkinajärjestöjä tahallisesta työmarkkinauudistusten jarruttamisesta. Hänen mukaansa ammattiliitot ovat luoneet uudistusten torjumiseksi mekanismin, jossa reformit kytketään meneillään oleviin työehtosopimusneuvotteluihin.

– Ammattiliitot ovat voineet torjua reformit uhkaamalla palkkaneuvottelujen kariuttamisella. Jonkinlainen kirjoittamaton sääntö on ollut, että juuri puheena olleisiin reformeihin ei puolestaan palata ennen kuin työehtosopimukset ovat voimassa. Kun reformi-ikkuna taas on avautunut, työehtosopimusneuvottelut ovatkin määritelmän mukaan taas käynnissä, jolloin painostus toimii uudelleen, Vartiainen kertoo.

Vartiainen kirjoittaa, että työmarkkinajärjestöt taktikoivat uudistusten estämiseksi myös kilpailukykysopimuksen neuvotteluissa. Tuolloin työmarkkinajärjestöt halusivat sisällyttää kiky-sopimuksen päätöksen julkisen sektorin lomarahojen tilapäisestä leikkaamisesta, vaikka lomarahojen leikkaamisen kansantaloudellinen merkitys on pieni.

Päätös lomarahojen leikkaamisesta venytti kiky-sopimuksen kautta vuoteen 2019 asti. Ilman lomarahapäätöstä olisi Vartiaisen mukaan voitu sanoa, että kilpailukykysopimus ei enää ole voimassa vuonna 2018. Se taas olisi mahdollistanut sen, että hallitus olisi uudelleen palannut paikallisen sopimisen uudistuksiin.

– Miksi työmarkkinajärjestöt halusivat päätöksen, josta ei ole julkistaloudellista hyötyä ja joka aiheuttaa paljon mielipahaa (ja iloa poliittiselle oppositiolle)? Ja miksi juuri vuosiksi 2017-2019, Vartiainen kysyy.

– Koska lomarahaleikkaus on voimassa vielä vuoden 2019 syksyyn, järjestöt voivat siis ainakin omasta mielestään vedota siihen, että kiky on voimassa ja Sipilän hallitus ei saa muuttaa sopimustoimintaa koskevaa lainsäädäntöä tai mitään muutakaan työlainsäädäntöä järjestöiltä lupaa kysymättä, Vartiainen kirjoittaa.

Suomen pitäisikin Vartiaisen mielestä päästä eroon järjestöjen liian suuresta vallasta. Samalla tarvitaan hallitus, joka määrätietoisesti ajaa työllisyyttä lisääviä uudistuksia.

– Tulevaisuus on avoimen, näyttöpohjaisen politiikan, jolla alennetaan työttömyyttä. Ja sellaisen valtiovallan, joka uskaltaa ajaa jokaisen suomalaisen etua ja yleistä etua, järjestöjä kumartelematta, Vartiainen päättää.

 

 

 

 

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt