− Väestön ikääntyminen kasvattaa palvelutarvetta. Tarvitsemme lisää resursseja erityisesti vanhusten asumis- ja kotipalveluihin. Lisätarve on noin 700 miljoonalle eurolle vuosittain ensi vaalikauden lopulla, vaikka uusi hallitus ei tekisi yhtään uutta vanhustenhoitoon liittyvää päätöstä, kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen sanoo tiedotteessaan.
Hän perustaa arvionsa valtiovarainministeriön laskelmiin.
– Käytämme nyt vanhusten pitkäaikaishoidon palveluihin 2,2 prosenttia bruttokansantuotteestamme. Valtiovarainministeriö ennustaa, että osuus olisi ensi vaalikauden lopussa vuonna 2023 2,5 prosenttia. Vuonna 2030 suhdeluku on jo 3,0.
− Ikäihmisten hoivamenot kasvavat nopeammin kuin talous. Kun suhdeluvut muuttaa helpommin ymmärrettäviksi euroiksi, päästään noin 700 miljoonan euron arvioon. Ja tässä on huomioitu vain pitkäaikaishoito. Vastaava kasvupaine on myös esimerkiksi sosiaali- ja terveysmenoissa, Vartiainen sanoo.
Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoron viesti hänen mukaansa oli, että Suomen olisi kerättävä pientä puskuria tulevien taantumien ja väestön ikääntymisen synnyttämien menopaineiden varalle.
Vartiaisen mukaan uudelta hallitukselta kaivataan ennen kaikkea jämeryyttä työllisyyspolitiikassa.
− Suomessa ei ole oikein sisäistetty sitä voimaa, jolla väestön ikääntyminen nostaa julkisia menoja. Esimerkiksi 75 prosentin työllisyysasteella pystymme valtiovarainministeriön arvion mukaan turvaamaan nykyisten suomalaisille luvattujen palveluiden rahoituksen ensi vuosikymmenen alussa. Maali kuitenkin liikkuu. Ensi vuosikymmenen lopussa työllisyysasteen pitäisi olla jo 80 prosenttia.
− Tällä 700 miljoonan esimerkillä haluan havainnollistaa sitä haastetta, johon meidän poliitikkojen on kyettävä vastaamaan. Äänestäjille jaetaan toreilla uusia etuuksia ja palveluita, vaikka vanhojenkaan rahoitus ei ole vielä hoidossa. Paukut on laitettava työntarjontauudistuksiin, joilla saavutamme pohjoismaisen työllisyysasteen. Hyvä työllisyyspolitiikka on viime kädessä parasta vanhuspolitiikkaa, Vartiainen sanoo.
