Euroopan unionin päämiesten ylimääräisessä huippukokouksessa Brysselissä tänään ovat aiheina vuosien 2021–2027 rahoituskehykset ja institutionaaliset kysymykset.
Tilannetta muuttaa suuren nettomaksajan Britannian lähtö unionista. Lähtö tarkoittaa vuosittain 19 miljardin euron vähennystä EU-budjettiin tehtäviin maksuihin. Nettona vähennys on noin 11 miljardia euroa vuodessa.
EU:n budjetti seitsemäksi vuodeksi on tällä kaudella ollut hieman runsaat 1000 miljardia euroa. Se on noin prosentti jäsenvaltioiden bruttokansantulosta. Suomi maksaa tällä kaudella EU-budjettiin vuosittain noin kaksi miljardia euroa ja saa sieltä maksuja noin 1,5 miljardia euroa, eli Suomi kuuluu nettomaksajiin.
– Kamreerimainen laskelma on kuitenkin väärä tapa lähestyä EU:n kehittämistä. Suomi hyötyy suuresti EU:n sisämarkkinoista ja muun muassa yhteisestä kauppapolitiikasta. Olen aika varma, että britit tulevat vielä kaipaamaan niitä, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kirjoittaa Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla julkaistussa kirjoituksessa.
Sipilän mukaan Suomen on keskityttävä neuvotteluissa ja ennakkoon vaikuttamisessa kahteen asiaan: budjetin kokonaistasoon ja unionin rahanjakopolitiikan valintoihin. Lopulliset päätökset rahoituskehyksistä tehdään todennäköisesti puheenjohtajakaudellamme loppuvuodesta 2019.
Suomen jäsenmaksu kasvaisi talouskasvun seurauksena
Sipilä kertoo, että Suomen lähtökohta on, että Britannian ero huomioidaan täysimääräisesti rahoituskehyksen kokonaistasossa. Tulevaisuuden 27 jäsenmaan unionin pitää pärjätä pienemmällä budjetilla.
– Suomen kanta tarkoittaa, että EU:n budjetin taso asetettaisiin hieman yli yhteen prosenttiin bruttokansantulosta. Tämä leikkaisi EU-budjettia. Suomen jäsenmaksu kasvaisi joka tapauksessa talouskasvun seurauksena.
Hallituksen linjausten mukaisesti Suomi tavoittelee suhteellisesti suurempaa osuutta maatalous- ja koheesiopolitiikan rahoista. Maatalous- ja koheesiopolitiikan osuus on kaksi kolmasosaa EU:n budjetista. Lisäksi unionin budjetin on vastattava paremmin ajankohtaisiin tarpeisiin, kuten tutkimukseen ja tuotekehitykseen, osaamiseen, työllisyyteen ja kasvuun.
Sipilän mukaan myös puolustusyhteistyö ja muuttoliike tarvitsevat rahoitusta.
– EU-rahoja on käytettävä vastuullisesti ja lompakon nyöristä kiinni pitäen. Emme ole silti asemoituneet kaikkein tiukimpaan nettomaksajien ryhmään. Kaikilla edellä mainituilla osa-alueilla uskomme, että yhteistyö tuo lisäarvoa koko Euroopalle.
Sipilän mukaan Euroopan unionin rahoitukseen on tuotava jatkossa vahvemmin myös ehdollisuuden elementti.
– On huomioitava yhteisten sääntöjen noudattaminen, vastuunkanto ja yleiset oikeusvaltioperiaatteet. Jotta Eurooppa voi saavuttaa enemmän, kaikkien on sitouduttava yhteisiin tavoitteisiin ja yhteiseen eurooppalaiseen arvopohjaan.
Suomen mielestä parlamentin kokoa on pienennettävä
Suomi on pitänyt luonnollisena, että Britannian lähdön seurauksena budjetin lisäksi pienennetään myös Euroopan parlamentin kokoa. Parlamentti taas on lähtenyt siitä, että osa paikoista (27) jaettaisiin jäsenmaille. Suomikin saisi tuolloin yhden lisäpaikan. Parlamentilla on asiassa aloiteoikeus.
Parlamenttipaikkojen lisääminen edellyttää Eurooppa-neuvoston yksimielisyyttä ja Euroopan parlamentin hyväksyntää.
– Mikäli Suomi saa yhden lisäpaikan, pidän huolen siitä, että asiassa kuullaan myös ahvenanmaalaisten näkemyksiä, Sipilä lupaa.
Komission kokoonpanossa Suomi pitää hyvin tärkeänä, että kaikilla jäsenmailla on vastedeskin komissaari.
– En pidä järkevänä Eurooppa-neuvoston ja komission puheenjohtajuuksien yhdistämistä. Itsenäinen ja vahva komissio on yleensä ollut pienen jäsenvaltion etu.
Sipilän mukaan nykyisen komission aikana on otettu ensimmäisiä askeleita oikeaan suuntaan ja EU:ssa on alettu keskittyä olennaiseen.
