Pääministeri Juha Sipilä toteaa blogissaan, että maahanmuutosta on kyettävä keskustelemaan maltilla. Hän korostaa, että maahanmuuttajat ovat tärkeä osa Suomen elinvoimaa ja menestystä. Suomella on pääministerin mukaan myös velvollisuus auttaa hädänalaisia. Vuoden 2015 turvapaikkakriisiä hän nimittää kuitenkin ”aivan uudeksi tilanteeksi”.
– Yhtäkkiä Suomeen tuli normaaliin verrattuna kymmenkertainen määrä turvapaikanhakijoita, emmekä olleet tähän kovin hyvin varautuneet. Tosiasia on, että suurin osa vuonna 2015 ja kriisin aikana saapuneista ei täyttänyt turvapaikan saamisen kriteereitä Suomessa, Juha Sipilä kirjoittaa.
Hän kertaa maahanmuuttoviraston lukuja. Vuosina 2015-17 Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista noin kolmannes sai myönteisen turvapaikkapäätöksen. Eurooppaan tulleista turvapaikanhakijoista vastaavasti noin 44 prosenttia sai myönteisen päätöksen. Eli suurimmalla osalla ei pääministerin mukaan ollut perusteita saada turvapaikkaa Euroopassa.
Juha Sipilän maahanmuuttoa koskeneet kommentit ovat herättäneet keskustelua ja kirvoittaneet kritiikkiä etenkin oppositiosta.
– Nythän tämän tilanteen teki vaikeaksi se, että suurin osa näistä liikkeellä olijoista oli taloudellisten syiden takia. Ei sen takia, että he pakenisivat sotaa tai henkilökohtaista vainoa. Se on tämän epäjärjestyksen aiheuttanut Euroopassa, Sipilä totesi Ylen Ykkösaamussa lauantaina.
Sipilä arvioi myös Saksan äärioikeiston mielenosoitusten ja vastamielenosoitusten kumpuavan vuosien 2015-2016 hallitsemattomasta maahanmuutosta ja sen seurauksista. Hänen mukaansa EU-tasolla ei reagoitu riittävän nopeasti ja kaikkien tulisi katsoa peiliin.
Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että pääministeri esitti myös Suomen ottamien kiintiöpakolaisten määrän kaksinkertaistamista ja kehitysapuvarojen lisäämistä.
Elintasoeron vaikutus on myönnettävä
Juha Sipilä toteaa blogissaan pitäneensä pitkään esillä tarvetta kehittää koko Euroopan laajuista turvapaikkapolitiikkajärjestelmää.
– Ulkorajat kuntoon ja apua nopeammin heikoimmille. Nyt meidän järjestelmät ruuhkautuivat vuosiksi, ja lopulta heikoimmat ovat vaarassa jäädä ilman apua.
Pääministeri haluaisi ”uudenlaista Afrikka-yhteistyötä”, jossa ihmisiä autetaan lähempänä kotejaan ja ilmastonmuutoksen torjuntaan panostetaan enemmän.
– On myös rehellistä nähdä, että Euroopan ja sen lähiympäristön välinen elintasoero on niin suuri, että se ruokkii muuttohalukkuutta. Ilmastonmuutoksen ja konfliktien aiheuttama olosuhteiden vaikeutuminen yhdistettynä Afrikan monissa maissa tapahtuvaan voimakkaaseen väestönkasvuun on Euroopan kannalta suuri kysymys, Juha Sipilä kirjoittaa.
– Emme selviä tästä, mikäli emme pysty auttamaan Afrikkaa ja luomaan siellä tulevaisuuden toivoa, hän jatkaa.
Eurooppaan ja Suomeen tulemiseksi olisi Sipilän mukaan löydettävä hallittuja keinoja. Hän toteaa Suomen ja Euroopan tarvitsevan työperäistä maahanmuuttoa.
– Hallitsemattomana maahantulo kuitenkin heikentää turvallisuudentunnetta ja on omiaan lisäämään muukalaisvastaisuutta. Ihmisten huolet ovat aina aitoja. Moni on kysynyt, että onko tämä asia nyt varmasti hallinnassa. Me emme saa jättää ihmisten huolia ja pelkoja huomioimatta, vaan politiikassa on kyettävä keskustelemaan ratkaisuista ilman, että ajamme ennakkoasenteilla toisten yli.
Juha Sipilän mukaan rasismille ei saa antaa tilaa.
– Tähän kaikkeen tarvitaan johdonmukaista politiikkaa, mutta ennen kaikkea maltillista ja asiallista yhteiskunnallista keskustelua.
