Pääministeri Juha Sipilä. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Juha Sipilä irtisanomislaista: Hallitusta on painostettu

Pääministerin mukaan aina kun hallitus on esitellyt uusia työllisyystoimia, niiden merkitystä on vähätelty.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan poliitikoilta vaaditaan rohkeutta ja päättäväisyyttä, eikä kaikista toimista välttämättä löydy aina yksimielisyyttä.

Sipilän mukaan hallitus jatkaa pienten yritysten työllistämiskynnyksen madaltamista koskevan hallituksen esityksen valmistelua, jos eduskunta antaa luottamuksen hallitukselle tässä asiassa.

– Hallitusta on painostettu lopettamaan kyseisen esityksen valmistelu. Lakot aiheuttavat menetyksiä yrityksille ja työntekijöille, Sipilä sanoi eduskunnassa esitellessään tiedonantoa hallituksen työllisyyspolitiikasta ja työllistämiskynnyksen madaltamisesta pienissä yrityksissä.

Pääministerin mukaan erityisesti pienissä yrityksissä työsuhdeturvaa koskevien säännösten katsotaan nostaneen työllistämiskynnystä.

– Virherekrytoinneista aiheutuvat kustannukset ovat suhteellisesti suurempia pienissä yrityksissä. Lisäksi pienillä yrityksillä on yleensä huonommat mahdollisuudet löytää työntekijälle korvaavia työtehtäviä, Sipilä perusteli esitystä.

Tämän vuoksi hallitus on Sipilän mukaan osana työllisyyttä edistäviä toimia valmistelemassa ja tuomassa eduskuntaan esityksen laiksi työllistämiskynnyksen alentamisesta alle kymmenen hengen yrityksissä.

Lisäksi työntekijän työttömyysturvaan liittyvää karenssia lyhennetään kolmesta kahteen kuukauteen.

– Jatkossakin irtisanomisen perusteena pitää olla asiallinen ja painava syy. Tämä on tärkeää huomata. Perustuslain mukaan ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstään.

Sipilä mukaan rekrytointiin liittyvän riskin alentaminen auttaa lisäksi niitä työntekijöitä, joiden palkkaamisen liittyy korkeampi riski esimerkiksi pitkittyneen työttömyyden vuoksi.

Vasen laita kritisoi työttömien haastattelujakin

Sipilä listasi hallituksen purkaneen työllistämisen esteitä monin eri keinoin, kuten esimerkiksi pidentämällä koeaikaa, mahdollistamalla pitkäaikaistyöttömän palkkaamisen määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä perusteltua syytä ja käynnistämällä työttömien määräaikaiset haastattelut.

– Tästä on tullut työttömiltä paljon positiivista palautetta eri puolilta Suomea. Heistä pidetään huolta. Tätäkin opposition vasen laita aikanaan kritisoi pakkohaastatteluina, Sipilä totesi.

Sipilä sanoi, että aina kun uusia toimia on esitelty, niiden merkitystä on vähätelty.

– Jälkikäteen on helppo sanoa, että monien päätösten vaikutukset ovat olleet positiivisia. Ne muodostavat kokonaisuuden, joka on suurempi kuin osiensa summa.

Tänä syksynä julkaistun tutkimuksen mukaan hallituksen päätöksillä saavutetaan 33 000–42 000 työpaikan lisäys kilpailukykysopimuksen lisäksi, eikä selvityksessä ole huomioitu vielä kaikkia hallituksen toimia. Työnteon kannustimia ovat lisänneet muun muassa palkansaajien tuloveronkevennykset, ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentäminen ja päivähoitomaksujen alentaminen.

Kilpailukykysopimuksen vaikutukseksi on arvioitu noin 30 000–40 000 työpaikkaa.

– Kiitän ammattiyhdistysliikettä yhteistyöstä kilpailukykysopimuksen aikaansaamisessa. Tiedän, että sopimus ei ollut helppo, mutta se oli isänmaallinen teko, Sipilä sanoi.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt