Pääministeri Juha Sipilän mukaan hallitus on saavuttamassa suuret talouspoliittiset tavoitteensa.
Sipilä nosti valtiopäivien avauskeskustelussa eduskunnassa esiin Suomen tämänhetkisen hyvän talousimun.
– Talous- ja työllisyyskehitys on hyvällä uralla. Talous kasvaa euromaiden kärjessä. Ennakkotiedon mukaan Suomen talous kasvoi viimeisellä vuosineljänneksellä lähes neljän prosentin vauhtia. Kilpailukykysopimuksen ja muiden toimien yhteisvaikutuksesta myös yritysten investointihalukkuus on kasvanut, Sipilä sanoi.
Hän luetteli viisi hallituksen suurta tavoitetta, jotka se on saavuttamassa: Velkaantuminen taittuu vaalikauden loppuun mennessä, velaksi eläminen loppuu vuonna 2021, kokonaisveroaste ei nouse, työllisyysaste nousee 72 prosenttiin ja tavoite 110 000 työllistä lisää on sekin oikealla uralla.
Pääministerin muistutti, että hallitus aloitti tilanteessa, jossa takana oli ”menetetty vuosikymmen” ja kymmenen miljardin kestävyysvaje. Talouden paikkausta päätettiin tehdä sekä kilpailukykyä parantamalla että pakollisilla säästöillä.
– Päätökset säästöistä on tehty. Sote- ja maakuntauudistuksen viimeinen palanen, valinnanvapaus, tulee eduskuntaan maaliskuussa. Tavoitteena on, että eduskunta hyväksyy suurimman reformin sodan jälkeen nyt kevätkaudella. Kuntamiljardi on laajennettu koskemaan koko julkisen sektorin toimintaa ja tuottavuutta. Kokonaisuudesta tehdään viimeiset päätökset kevään kehysriihessä, Sipilä sanoi.
Sipilä nosti erikseen vielä esiin hankalan työaikalain uudistamisen, mihin hallitus on sitoutunut. Sen esityksen pitäisi tulla pääministerin mukaan eduskuntaan alkukesään mennessä.
Pääministerin mukaan hallitus on sitoutunut EU:n syventyvään puolustuspolitiikkaan sekä Ukrainan tilanteesta johtuviin Venäjä-pakotteisiin.
Sipilän mukaan Britannian EU-eron takia unionin rahoituskehysneuvotteluista tulee vaikeat. Hallituksen mielestä aukkoa ei voi täyttää, vaikka joustavuutta pitää löytyä.
– Rahoituskehysneuvotteluista on tulossa vaikeat Iso-Britannian jättämän budjettiaukon myötä. Mielestämme aukkoa ei pidä täyttää. Emme kuitenkaan ole tiukimmassa nettomaksajien ns. prosenttiryhmässä. Meillä on joustonvaraa ja vaikutamme kokonaisuuteen.
