Sovitut pääkohdat koskettavat pitkälti myös kaikkia Euroopan Unionin jäsenmaita. Muutoksia on luvassa talouden ohjaukseen ja hallintaan, kilpailukykyyn, suvereniteettiin sekä sosiaaliturvaan ja vapaaseen liikkuvuuteen.
– Erityisesti kohdat, jotka koskevat parempaa sääntelyä sekä EU-lainsäädännön yrityksille aiheuttaman taakan keventämistä, ovat hyvin linjassa Suomen hallitusohjelman EU-linjauksen kanssa, sanoo pääministeri Juha Sipilä (kesk.) valtioneuvoston kanslian tiedotteessa.
Kaikille jäsenmaille annettaisiin mahdollisuus indeksoida lapsilisä lapsen asuinmaan tasolle. Tarkoitus on luoda myös hätätilamekanismi, jolla jäsenmaa voi luvan saatuaan rajoittaa uusien toisista EU-maista tulevien työntekijöiden tiettyjä sosiaalietuuksia määräajan.
Talous- ja rahaliiton toiminnassa ja päätöksenteossa huomioitaisiin myös euroalueen ulkopuolisten maiden näkemyksiä ja oikeuksia. Samoin jäsenmaiden parlamenttien asemaa vahvistettaisiin. Jos yli 55 prosenttia jäsenmaiden parlamenteista katsoisi asian kuuluvan kansalliselle tasolle, neuvosto muuttaisi komission antamaa ehdotusta tai päättäisi lopettaa asian käsittelyn.
Järjestelyissä myös todetaan, että Britannia ei perussopimuksen mukaisen erityisasemansa vuoksi ole sitoutunut nykyistä pidemmälle menevään poliittiseen yhdentymiseen EU:ssa. Euroopan Unionista tehdyssä sopimuksessa oleva käsite yhä läheisemmästä liitosta ei antaisi unionille tai sen toimielimille mahdollisuutta laajentaa perussopimuksissa annettua toimivaltaa.
– Tämän neuvottelutuloksen pohjalta pääministeri David Cameron voi suositella briteille, että he äänestävät maansa EU-jäsenyyden jatkumisen puolesta. On tärkeää, että Britannia säilyy EU:n jäsenenä, pääministeri Juha Sipilä arvioi.
