Kokoomuksen kansanedustajat ja perustuslakivaliokunnan jäsenet Heikki Vestman ja Wille Rydman katsovat, että apulaisoikeusasiamies Pasi Pölösen Kouvolan joulujuhlaratkaisu on ”vähintään jännitteinen” perustuslakivaliokunnan tulkintalinjan kanssa.
Verkkouutiset uutisoi perjantaina apulaisoikeusasiamiehen päätöksestä, jonka mukaan oppilaiden yhteistä päätöjuhlaa ei saa järjestää kirkossa. Maanantaina julkistamassaan ratkaisussa perusteltiin, että tilaisuus oli rinnastettavissa uskon harjoittamiseen.
Perustuslakivaliokunta on aiemmin ottanut kantaa koulujen juhlakäytäntöihin tästä löytyvässä mietinnössään.
– Perustuslakivaliokunta on todennut nimenomaan, ettei valiokunnan tarkoituksena ole ollut ”muuttaa käytäntöjä erilaisten koulun perinteeseen kuuluvien tilaisuuksien, kuten lukukauden päättäjäisten, osalta” ja että tällaiset juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria. Valiokunta viittasi myös esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuun, jonka mukaan krusifiksin esilläolo koulussa ei ole uskonnonvapautta loukkaavaa indoktrinaatiota. Pölösen ratkaisussa ollaan puuttumassa koulun joulujuhlaperinteen jatkuvuuteen, Wille Rydman toteaa.
– Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ratkaisukäytännössään todennut, että kansallisella lainsäätäjällä on laaja harkintamarginaali sen suhteen, miten ne opetuksen ja koulutuksen alalla ottavat huomioon vanhempien oikeuden varmistaa lapsilleen heidän vakaumustensa mukainen kasvatus ja opetus. Tuomioistuin on antanut erityistä painoarvoa valtion kulttuurisille ja historiallisille erityispiirteille, mihin myös perustuslakivaliokunta linjanvedoissaan on viitannut, Heikki Vestman sanoo.
Kirkkotilan käyttäminen ongelmallista
Edustajien mukaan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisulla on myös laajempaa merkitystä sen kannalta, voivatko koulut ylipäätään käyttää kirkkotilaa tilaisuuksissaan.
Apulaisoikeusasiamies on pitänyt ”lähtökohtaisesti ongelmallisena myös koulun lukukauden päättäjäisjuhlan järjestämistä kirkkosalissa”, sillä se on ”nimenomaan jumalanpalvelusten toimittamiseen tarkoitettu paikka (- -) ja siitä välittyy näin jo itsessään uskonnollisia merkityksiä”.
– Ratkaisussa on problematisoitu paitsi juhlan sisältö myös kirkkosalin käyttäminen. Suomen kouluissa on käytäntöjä, joissa kirkkoa käytetään erinäisiin koulun tilaisuuksiin. Helsingissä ainakin kaksi lukiota järjestää lakkiaiset kirkossa. Myös koulujen konsertteja pidetään kirkossa. Kirkko on monesti käytännöllisesti toimiva, juhlava ja suuri juhlatila, johon oppilaat, henkilökunta ja vanhemmat mahtuvat, Vestman toteaa.
– Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu kyseenalaistaa kirkkotilan käyttämisen sellaisenaan koulun toiminnassa tavalla, joka nyt herättää perustellusti kysymyksiä.
Perustuslakivaliokunnan jäsenet Wille Rydman ja Heikki Vestman toivovat, että perustuslakivaliokunta selkiyttäisi tilannetta.
– Perustuslain tulkinta ei ole eksakti luonnontiede. Sellainen ei liioin ole perustuslakivaliokunnan lausuntojen ja mietintöjen tulkinta. Kun perustuslakivaliokunta tekee linjanvetojaan, se rakentaa ratkaisunsa aiemman tulkintatraditionsa perustalle, mutta usein myös täsmentää, tarkentaa tai päivittää kantojaan, Wille Rydman toteaa.
– On huomattava, että perustuslakivaliokunta on ottanut kantaa koulujen juhlakäytäntöjen ja perustuslain turvaaman uskonnonvapauden suhteeseen aiemminkin juuri siksi, että laillisuusvalvojan kanta oli etääntynyt valiokunnan määrittämästä perustuslain tulkinnasta.
