”Jos Suomi olisi Nato-jäsen, kynnys hyökätä tänne olisi äärimmäisen korkea”

Jos Suomi kuuluisi sotilasliitto Natoon, hyökkäys Suomeen olisi sama kuin hyökkäys Iso-Britanniaan tai Yhdysvaltoihin, sanoo Jyrki Kataisen kabinettipäällikkö Juho Romakkaniemi.

Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen kabinettipäällikkö Juho Romakkaniemi kirjoittaa Savon Sanomien kolumnissa kahdesta eri päälinjasta, myöntyväisyyspolitiikasta ja suvereniteettipolitiikasta, joilla Suomessa on suhtauduttu Venäjää kohtaan. Linjoja ovat hänen mukaansa historian aikana edustaneet eri puolueet ja toimijat eri syistä.

– Myöntyväisyysajattelua voi perustellusti kritisoida talvisodan kokemuksilla tai Suomen strategisesti tärkeällä asemalla. Pikemminkin liittoutumaton ”harmaa alue” jopa voi eskaloida kriisin, kun jännitteiden noustessa korkealle esimerkiksi Suomi tai vaikkapa vain Ahvenanmaa päätettäisiin ottaa haltuun. Lisäksi myöntyväisyyspolitiikka hyvin harvoin onnistuu tavoitteessaan turvata kansalaisten ja yhteiskuntajärjestelmän vapaus. Siinä alistaminen on hienovaraisempaa, mutta alati tukahduttavampaa, Romakkaniemi kirjoittaa.

Suvereniteettipolitiikkaan kuuluu hänen mukaansa aktiivinen ja yhteistyöhaluinen lähialue- ja ulkopolitiikka, suorituskykyiset puolustusvoimat sekä poliittinen ja puolustuksellinen liittoutuminen samanmielisten kanssa.

– EU-jäsenyyden myötä Suomen poliittinen painostaminen tai alueellisen koskemattomuuden loukkaaminen on lähes sama kuin se tehtäisiin Saksaa tai Ranskaa kohtaan. Nato-jäsenyyden myötä kynnys painostaa tai loukata Suomea alueellisesti nousisi äärimmäisen korkealle. Se olisi sama kuin myös Iso-Britanniaa ja Yhdysvaltoja vastaan hyökkääminen, Romakkaniemi sanoo.

Myöntyväisyyspolitiikan kannattajat viittaavat hänen mukaansa usein Paasikiven-Kekkosen linjaan.

– Silloin kannattaa muistaa, että siinä maailmantilanteessa Suomella ei ollut tosiasiallisesti samanlaista vapautta valita. Urho Kekkonen kyllä hivutti Suomea vähitellen niin länteen kuin pystyi ilman kovaa vastareaktiota. Kekkonen olisi varmastikin myös vienyt Suomen Natoon 90-luvulla, kun siihen avautui tilaisuus. Meillä on tuo mahdollisuus ollut auki nyt 25 vuotta. Onko se vähitellen sulkeutumassa? En tiedä, Juho Romakkaniemi sanoo.

Hänen mukaansa myöntyväisyyspolitiikan kannattajat, jotka ovat kieltäneet tarpeen Nato-jäsenyydelle, ovat viime aikoina sanoneet, että näin jännitteisenä aikana Natoon ei voi liittyä.

– Moni myös väittää, että EU- ja Nato-jäsenyydet vievät meiltä suvereniteetin kuten myöntyväisyyspolitiikka, suunta vain on eri. Tilanne on kuitenkin päinvastainen: suvereniteetti tarkoittaa sitä, että voi vapaaehtoisesti päättää kenen kanssa yhteistyötä tekee ja kenen ei. Samoin voi myös vapaaehtoisesti päättää, milloin liittoutumisen ja yhteistyön lopettaa, jos ne eivät enää palvele sen etuja.

Brexit on Romakkaniemen mukaan tästä hyvä esimerkki.

– Historian käännekohdat havaitaan vasta jälkeenpäin. Itse pelkään, että elämme keskellä sellaista. Suomi voi onneksi päättää miten se asemoituu ja varautuu ehkä levottomampaan aikakauteen kuin vielä vaikkapa viisi vuotta sitten toivoimme.”Puolueettomuuspolitiikasta” puhuminen tänä päivänä on sisällötöntä. Ratkaisut menneisyyden maailmasta eivät toimi eri ajassa, Romakkaniemi päättää.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt