Kun perussuomalaisten johto vaihtui ja puolue hajosi, kansanedustaja Veera Ruoho pohti vakavasti niin Uuden vaihtoehdon, keskustan kuin kokoomuksenkin välillä. Valinta kallistui kokoomukseen, mutta miksi?
Jyväskylässä perussuomalaisten puoluekokouksessa 2017 Veera Ruoho oli yksi viidestä puheenjohtajaehdokkaasta. Kisan kärjistyminen Jussi Halla-ahon ja Sampo Terhon väliseksi mittelöksi oli ollut jo kauan nähtävissä. Halla-ahon valinta – sekään ei ollut Ruoholle lopulta yllätys.
– En ole kritisoinut sitä, että Halla-aho valittiin vaan sitä, että hänen johtajantaidoillaan perussuomalaiset putosi hallituksesta, Ruoho korostaa Nykypäivä-lehden haastattelussa.
Kahden vuoden työtä oltiin näin vetämässä ”vessanpöntöstä alas”. Ruohon mielestä Halla-aho teki valintansa jälkeen heti kolme asiaa harkitsemattomasti. Ensinnäkin hän ei irtisanoutunut vanhoista blogikirjoituksistaan. Toiseksi hän ”ei luopunut Brysselin hillotolpasta” eli palannut Suomeen johtamaan puoluetta. Kolmanneksi tässä maailmantilanteessa Timo Soinin syrjäyttäminen ulkoministerin tehtävistä ei olisi ollut Suomen etu.
Ruoho ja Halla-aho ovat nokitelleet puheenjohtajakisan jälkeen. Ruoho on arvostellut julkisuudessa myös Soinin kohtelua puoluekokouksessa. Monille Halla-ahon kannattajille Ruohon näkemykset ovat olleet myrkkyä.
– Soinia ei olisi saanut puolustaa ja Halla-ahon johtajankykyjä ei olisi saanut arvostella, Ruoho näkee.
Veera Ruohon perhekin on saanut osansa jupakasta. Loikkaus kokoomukseen oli myös turvallisuuskysymys.
– Jos olisin mennyt Sinisiin, matsaaminen Halla-ahon kanssa olisi jatkunut. Oli jo kokemusta, etteivät seuraukset rajoitu yksin minuun.
Mielikuva kokoomuksesta muuttui
Toki taustalla vaikutti muutakin. Ruoho myöntää, että hänellä oli ennakkoon jossain määrin stereotyyppinen kuva kokoomuksesta vain ”rikkaiden puolueena”. Se kuitenkin muuttui. Tuttujen kansanedustajien ja poliisien kanssa oli hyviä keskusteluja. Sekä tietysti puheenjohtaja Petteri Orpon.
Turvallisuusasioiden ohella kokoomuksen tavoitteet ja pyrkimykset parantaa etenkin pienyrittäjien asemaa ovat Veera Ruohon sydäntä lähellä. Samoin kestävä ympäristöpolitiikka sekä realistinen, muttei rasistinen maahanmuuttopolitiikka.
– Se voi olla tiukkaakin ilman rasismia, Ruoho huomauttaa.
Helsingin Sanomien vaalikoneessa 2015 Ruoho ilmoitti olevansa eri mieltä väitteestä, jonka mukaan EU- ja Eta-maiden ulkopuolisen työvoiman tarveharkinta tulisi säilyttää. Hän ajatteli siis toisin kuin silloinen puolueensa perussuomalaiset, jonka vaatimuksesta työperäistä maahanmuuttoa ei lähdetty hallitusneuvotteluissa näin helpottamaan.
– Itselläni on useita maahanmuuttajataustaisia ystäviä Espoossa. Monet tekevät matalapalkkatyötä. Suomalaisille ei kaikki työ vain kelpaa. Aina ei löydy myöskään osaajia yritysten tarpeisiin.
Maahanmuuttopolitiikkaa ei paranneta ”pölhöpopulismilla”. Yhteiskunnan realiteetit ja faktat pitää tuntea.
Kun perussuomalaiset hajosi ja Ruoho pohti uutta tilannetta, kansanedustajakollega vinkkasi, että jos seuraavat eduskuntavaalit kiinnostavat, kannattaa tehdä ratkaisu sen mukaan.
Ruoho sanoo olevansa lähtökohtaisesti kiinnostunut jatkamaan kansanedustajana, mutta ei ole vielä päättänyt, lähteekö ehdolle seuraavissa eduskuntavaaleissa 2019.
Oliko tällä kuitenkin vaikutusta siihen, että loikkasit kokoomukseen?
– Kun puolue hajoaa, lähtötilanteet pyrkiä jatkoon ovat kaikkialla huonot. Menit sitten Sinisiin tai loikkasit toisaalle. Parhaimmat edellytykset minulla olisi varmaan ollut jatkaa siellä perussuomalaisissa naisena.
Veera Ruoho sanoo, ettei halunnut antaa tälle asialle kuitenkaan painoarvoa.
– Pystyn nukkumaan yöni rauhassa, kun omatunto on puhdas.
Veera Ruohon haastattelu luettavissa kokonaisuudessaan tuoreesta Nykypäivä-lehdestä
