Sosiaali- ja terveysministeriön lakiesityksessä mahdollistetaan irtisanominen sopimuksille, jotka koskevat nykyisen 50 prosentin sijaan yli 30 prosenttia julkisten toimijoiden sote-palveluista.
Niin hallituspuolueiden kuin oppositionkin kansanedustajat pitivät muutosta tarpeellisena hätäratkaisuna tai hätäjarruna. Tunteet kävivät silti kuumina.
Taustalla on julki tullut tieto neljästä Meri-Lapin kunnasta, jotka ulkoistavat Länsi-Pohjan sairaalan toiminnan yhteisyritykselle.
– Nyt, kun sote-maakuntauudistuksen voimaantulo siirtyi vuodella hallituksen kesäisillä ratkaisuilla, tiedämme, että se käynnisti kunnissa laajan ulkoistusten suunnittelujen ryppään. Nämä pyrittiin tekemään tavalla, johon nykyisen voimassa olevan lain säännökset eivät purreet. Tästä esimerkkinä voidaan todeta Länsi-Pohjan alueen sote-palvelujen ulkoistaminen. Kytkemällä yhteen kuntien ja sairaanhoitopiirien palvelut muodostettiin tuossa Länsi-Pohjan tapauksessa kokonaisuus, jonka laajuus ylitti selvästi sen, mitä lakia säädettäessä oli ajateltu, mutta myös muualta maasta on kantautunut tietoja huomattavan suurista ulkoistussuunnitelmista, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) esitteli.
Hänen ministeriedeltäjänsä Juha Rehula (kesk.) sanoi, että ”hallituksella on tämän esityksen kautta tavoitteena ottaa yksi nurkka tästä opposition mustaksi maalaamasta tilanteesta hanskaan”.
– Ettei tuolla kentällä tapahtuisi mitään sellaista korvaamatonta – niissäkään kunnissa, joissa esimerkiksi on vahvat julkisten palvelujen puolustajat ja niiden puolestapuhujat – että mentäisiin tekemään aivan täysiä pöljyyksiä, Juha Rehula totesi.
Vasemmistoliiton Hanna Sarkkisen mielestä laki on ehdottoman tarpeellinen, koska ”kuntakentällä tuntuu nyt olevan paniikki päällä ja se johtaa monenlaiseen sote-sekoiluun”.
– Hyvä, että olette hallituksessa heränneet tilanteen vakavuuteen, mutta miksi olette alun perin synnyttäneet tämän tilanteen ja luoneet sote-sekoilulle pohjaa? Miksi olette ajaneet sote-uudistusta, jonka päätavoitteeksi näyttää nousseen markkinoiden luominen näille samaisille sote-yrityksille?
Kokoomuksen Sari Sarkomaan mukaan sote-uudistus tehdään sen takia, että markkinat saadaan näppeihin.
– Sote-uudistus tehdään sen takia, että on vahvat hartiat, vahva julkinen taho vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottamisesta niin, että jokainen saa verovaroin tuotetut yhdenmukaiset, vaikuttavat palvelut. Se, että edelliset hallitukset eivät ole kyenneet tekemään sote-uudistusta, on johtanut tähän nykytilanteeseen, että Helsingissä lapsiperheistä yli 70 prosentilla on vakuutus. Ihmiset ovat jonoissa. Rahalla saa. Ne, joilla on rahaa, menevät yksityiselle. Kunnat ulkoistavat palveluitaan, Sari Sarkomaa totesi.
Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto sanoi, että lakiesitys on tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen.
– Se pyrkii hillitsemään levottomuutta, joka nyt on levinnyt ja leviämässä edelleen sote-kentällä, ja tämä on vain yksi seuraus sote-prosessin sotkuisuudesta ja aikataulun venymisestä, josta hallitus saa kiittää ihan itseään.
Kristillisdemokraattien Sari Essayahin mukaan ”rajoituslain laajennus on nyt hätäjarru tilanteessa, jossa tuntuu, että meillä koko sote-kenttä on Suomessa aivan sekaisin, ja ei voi moittia kuntapäättäjiä, jotka paniikissa tekevät näitä ratkaisuja, kun he eivät tiedä, mihin suuntaan tätä kokonaisuutta ollaan viemässä, ja toisaalta pelkäävät, että omalta alueelta terveysasemat ja myöskin perusterveydenhuolto ovat häviämässä”.
Tunnistamme kivun
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko käytti toisen puheenvuoronsa edustajille vastaamisen sijaan kuvaillakseen yksityisen ja julkisen palvelutuotannon ristipainetta, josta hänen mukaansa pohjimmiltaan on kysymys. Tämä johti kovaan arvosteluun Sdp:n Eero Heinäluomalta:
– Kiinnitän vain huomiota siihen, että ministeri ei tainnut vastata yhteenkään niistä huolista, joita täällä edustajilla oli. Jos oikein huomasin, te luitte etukäteen kirjoitetun puheenvuoron. Debatin ideahan on se, että edustajat voivat tuoda huolensa ja ministeri vastaa niihin, minkä jälkeen keskustelu menee eteenpäin. Siksi toivon, että ministeri voisi vielä saada mahdollisuuden vastata edustajien kysymyksiin, Eero Heinäuloma arvosteli.
Ministeri Annika Saarikko pääsi vastaamaan edustajille seuraavassa puheenvuorossaan. Hänen mukaansa on selvää, että hallituksen ratkaisu valmistella valinnanvapauslaki paremmaksi johti lisäepävarmuuteen kentällä.
– Siksi halusin aiemmassa puheenvuorossani korostaa sitä, että kyllä hallituksen sote-maakuntauudistuksen ytimessä on lähipalvelujen turvaaminen, mutta korostin myös sitä, että tämän uudistuksen sisään kätkeytyy moni muukin yhteiskunnallinen rakennemuutos, kuten vaikkapa digitalisaation ja terveysteknologian ja kehittyvän lääketieteen muutos, jonka varaan myös paljon näitä täällä peräänkuulutettuja säästöjä uudistuksessa on laskettu, Annika Saarikko sanoi.
Saarikko vastasi Sdp:n Sirpa Paaterolle, että erilliset ratkaisut erikoissairaaloiden työnjaosta eivät olleet helppoja.
– Me tunnistamme tuon kivun, joka liittyy tehtävänjaon muutokseen. Samalla kuitenkin toteamme, että säästöt toteutettiin siten, että jokaisessa sairaalassa toiminnat ja siten edustaja (Martti) Taljan peräänkuuluttama alue-elinvoima voi jatkua.
Ministeri totesi kristillisdemokraattien Päivi Räsäsen kysymän parlamentaarisen ryhmän sopivan oikein hyvin ja kutsuneensa sitä koolle.
– Mitä tulee yksityisen ja julkisen yhdenvertaiseen asemaan, valinnanvapauslaissa ne ovat velvoitteidensa osalta samalla viivalla asiakasmaksujen ja muiden käytänteiden osalta. Erikoissairaanhoidon leikkaustoiminnan osalta sille laaditaan vastaavat laatukriteerit ja ne tuodaan asetuksen tasolla lakiin ensi kevään aikana, Saarikko sanoi.
