X
SULJE MAINOS
Liikenteen päästöjen puolittamisessa tulee kirjoittajan mukaan edetä harkiten. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Anssi Kujala: Jos EU:n ilmastopaketti vie kilpailukyvyn, eivät rahastot pelasta

Kirjoittajan mukaan Suomella on nyt totisesti tarkka paikka omissa kannoissaan.

EU:n ilmastopaketin –  Fit for 55-paketin – tavoitteena on 43 prosentin päästövähennys maantieliikenteessä vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2005 verrattuna. Esitys sisältää huomattavia veronkorotusaikeita fossiilisille polttoaineille. Uusiutuvia polttoaineita voitaisiin verottaa kevyemmin. Käyttövoimalähteiden pääpaino on sähkössä.

Ymmärrämme kaikki, että ympäristön eteen on tehtävä töitä, mutta tätä ei kuitenkaan voi tehdä tosiasioita sivuuttaen.

Turun Kauppakorkeakoulu julkisti juuri 12. Logistiikkaselvityksen. Sen mukaan kaikkien yritysten kuljetuskustannusten osuus liikevaihdosta on kohonnut viiteen prosenttiin (neljä prosenttia vuonna 2017). Suurimmat kustannuspaineet kohdistunevat lähitulevaisuudessa kuljetuskustannuksiin ja tuotevarastoihin sitoutuneisiin kustannuksiin.

Selvityksessä todettiin, että Suomen syrjäinen sijainti ja pitkät kuljetusetäisyydet suhteessa päämarkkinoihin tarkoittavat sitä, että liikenteen päästövähennystoimenpiteet tulevat vaikuttamaan Suomen ulkomaankaupan kilpailukykyyn enemmän kuin kilpailijamaihin.

Maanteiden tavaraliikenne – metsästä, tehtailta ja montuilta, kaupungissa ja valtateillä – onkin olennainen osa koko Suomen menestystä.

Liikenteen päästökaupan avulla olisi tarkoitus päästä eroon fossiilisista polttoaineista. Se nostaisi entisestään korkeasti verotetun polttoaineen hintaa heikentäen tavaraliikenteen toimintamahdollisuuksia sekä Suomen tuotanto- ja hintakilpailukykyä.

Komission ilmastopaketin ehdotuksiin tulee suhtautua kriittisesti. Kustannusvaikutukset Suomen tavaraliikenteelle ja talouselämälle on arvioitava huolellisesti. Jos menetämme kilpailukykymme, meitä eivät pelasta EU:n rahastot.

Tämän lisäksi Suomi on ilmoittanut kansalliseksi tavoitteekseen, että liikenne olisi kokonaan fossiilivapaata vuoteen 2045 mennessä. Parhaillaan liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan vieläpä kansallista liikenteen päästökauppamallia. Tämän valmistelu on syytä lopettaa nyt kokonaan.

Kaikessa tässä on pakko kysyä: onko ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi realistista vaatia liikenne muutettavaksi päästöttömäksi nopealla aikataululla? Esimerkiksi keskustelu sähköautoista on kuulostanut raskaan liikenteen osalta vähintäänkin kaukaiselta. Sähköllä on paikkansa tavaraliikenteessä, mutta se ei voi olla tällä teknologisella kehityksellä pääasiallinen ratkaisu vielä vuosiin, jos edes vuosikymmeniin.

Kun Suomen hallitus on nyt muodostamassa kantojaan komission ehdotukseen, katse olisi pidettävä kirkkaasti ilmastotavoitteiden lisäksi kansallisessa edussa. Miten tavara liikkuu ja miten turvaamme kansainvälisen kilpailukykymme?

Tutkittua tietoa kannattaa päättäjien uskoa. Liikenteen päästöjen puolittamisessa tulee edetä harkiten. Suomella ei totisesti ole liiallisessa innokkuudessa varaa ylilyönteihin ja keinoihin, joiden arvaamattomat kustannukset syövät kilpailukykymme.

Liikenteen hinnoittelu tulee pitää kilpailukykyisenä. Kaikkien yritysten on kyettävä toimimaan kaikkialla Suomessa. Kaikissa ratkaisuissa tulee välttää veroluonteisia lisämaksuja kuljetusalan yrityksille ilmastotavoitteista huolimatta.

Anssi Kujala

Anssi Kujala

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n toimitusjohtaja 1.11.2021 alkaen.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt