Palkansaajien tutkimuslaitoksen vanhemman tutkijan Hannu Karhusen mielestä Suomen osaajapula voitaisiin ratkaista suurelta osin maamme oman korkeakoulujärjestelmän avulla. Hänen mielestään järjestelmä ei nyt toimi järkevästi.
− Koulutuksen ulkopuolelle jäävien ylioppilaiden osuus on kasvanut kymmenen viime vuoden aikana selvästi. Lisäksi useat ammatillisen tutkinnon suorittaneet nuoret haluaisivat syventää osaamistaan korkeakoulussa, Hannu Karhunen kirjoittaa Helsingin Sanomien Vieraskynässä.
− Valtaosa suomalaisista nuorista siis haluaisi kehittyä uusiksi osaajiksi korkeakoulutuksen avulla, mutta jono korkeakouluihin on kasvanut jo yhden suuren yliopiston suuruiseksi, hän lisää.
Mitä pidempään opinnot viivästyvät, sitä varmemmin käy Karhusen mukaan niin, etteivät yritykset saa nuorista haluamiaan osaajia myöskään tulevaisuudessa. Hän huomauttaa, että jo työelämässä olevien ihmisten uudelleen kouluttaminen julkisin varoin on nykyisen tutkimustiedon perusteella varsin kannattamatonta toimintaa.
− Useilta aikuisilta puuttuvat ne oppimisen perusvalmiudet, joita osaamisen päivittämisessä tarvitaan. Aikuiskoulutukseen ei kannata ladata liikaa odotuksia.
Karhusen mielestä osaajien houkuttelu ulkomailta ei myöskään riitä osaajapulan ratkaisuksi.
− Suomi ei luultavasti menesty kilpailussa huippuosaajista muita maita paremmin. Osaajien maahanmuutto voi paikata joidenkin alojen osaajapulaa lyhyellä aikavälillä, mutta maahanmuutosta tuskin tulee kaikille aloille sopivaa ratkaisua osaajapulaan.
Karhusen mielestä osaajapula ei ole voinut tulla päättäjille täytenä yllätyksenä.
− Nuoret eivät kouluttaudu yritysten tarvitsemiksi osaajiksi, ellei nuorille ole tarjolla vapaita opiskelupaikkoja. Uusien opiskelijoiden sisäänottoa täytyy määräajaksi nostaa rajusti, jotta korkeakouluihin hakevien nuorten jono saadaan purettua mahdollisimman nopeasti, Karhunen esittää.
Hänen mielestään ”vaatimattomat paikkamäärien lisäykset eivät ole enää uskottavia ratkaisuja”. Jonon purkautumisen jälkeen korkeakoulujen paikkoja voitaisiin Karhusen mukaan osoittaa esimerkiksi ulkomailta tuleville tutkinto-opiskelijoille.
− Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen vauhdittaisi Suomen talouden kehitystä. Lisäksi entistä avoimempi korkeakoulujärjestelmä parantaisi mahdollisuuksien tasa-arvoa ja nuorten aikuisten tulevaisuudenuskoa, Karhunen sanoo.
