Maailmasta tulee koko ajan monimutkaisempi ja yhteenliittyneempi. Aasian väkirikkailla alueilla asuu noin 3,2 miljardia ihmistä eli yli puolet maailman väestöstä, ja alueella tuotetaan noin puolet maailman bruttokansantuotteesta. EU-alueella asuu noin puoli miljardia ihmistä ja bkt-osuutemme on noin 20 prosenttia. Ennusteiden mukaan vuonna 2050 edustamme noin 9 prosenttia maailman väestöstä ja tuotamme 12 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta.
Meidän kannattaa siis toimia yhdessä niin globaalien pelisääntöjen kuin talouskilpailunkin vuoksi, koska yksin jokainen jäsenmaa on liian pieni pärjätäkseen menestyksekkäästi. Ilmastonmuutoksen ratkaiseminen, reilut sisämarkkinoiden kilpailun pelisäännöt sekä eurooppalaisen osaamisen, teollisuuden ja tutkimuksen vahvistaminen vaativat meiltä toimia yhdessä. Joko pärjäämme globaalisti yhdessä EU:na tai häviämme jokainen yksin.
Komission odotetaan julkaisevan päivitetyn Euroopan uuden teollisuusstrategian huhtikuun lopussa. Päivityksen on tarkoitus ottaa huomioon koronakriisin vaikutukset, maailmanlaajuinen kilpailutilanne sekä vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen nopeutuminen. Strategian halutaan tukevan paremmin pienyrityksiä ja vahvistavan sisämarkkinoita.
Tarvitsemme Eurooppaan kilpailukykyisen teollisuuden.
Myös EU:n elvytyspaketin täytyy tukea täysin EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa eli Green Dealia. Tarvitsemme vihreää elvytystä, joka nopeuttaa sekä talouskasvua että pyrkimystä ilmastoneutraaliuteen. Tuet täytyy ohjata kilpailukykyisille, tulevaisuuteen valmiille ja kiertotalouden mukaisille yrityksille, palveluille, tuotteille ja toimijoille. Jokainen elvytyseuro on suunnattava kestäviin ratkaisuihin.
Kiertotalous pitääkin valtavirtaistaa osaksi EU:n teollisuusstrategiaa, ja elvytysrahat täytyy kanavoida tukemaan muutosta lineaarisesta taloudesta kiertotalouteen.
Siirtyminen kiertotalouteen vähentäisi luonnonvarojen kulutusta ja ympäristön kuormitusta, ja se hyödyttäisi myös taloutta kasvattamalla bruttokansantuotetta ja luomalla enemmän ja parempia työpaikkoja. Kilpailu niukentuvista resursseista vain kiihtyy, ja se, joka kykenee tuottamaan vähemmästä enemmän, pärjää tulevaisuudessa parhaiten. Kiertotaloudella on potentiaalia kasvattaa EU:n bruttokansantuotetta 0,5 prosenttia ja luoda yli 700 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä, parantaen samalla työpaikkojen laatua.
Eurooppa on erittäin riippuvainen tuontiraaka-aineista. Esimerkiksi Kiina toimittaa 98 prosenttia EU:n harvinaisista maametalleista. Siksi olisi erityisen tärkeää pitää kaikki materiaalit, jotka tuodaan tai tuotetaan EU:ssa, kierrossa ja käytössämme.
Kiertotaloudessa materiaali kiertää, eikä jätettä synny. Tuotteet ovat kestäviä, uudelleenkäytettäviä, korjattavia, päivitettäviä ja lopulta kierrätettäviä. Kiertotaloudessa uusiutumattomat materiaalit tulee pitää mahdollisimman pitkään siinä käytössä, mihin ne on otettu, tai ne pitää saattaa arvokkaampaan tai kestävämpään käyttöön. Kiertoon menevät kallisarvoiset raaka-aineet tulee säilyttää korkeatasoisena kierrosta toiseen, kuten tällä hetkellä esimerkiksi panttipullojen kierrätyksessä tehdään. Uusia raaka-aineita käytetään vain, kun tarjolla ei ole kierrätettyjä materiaaleja.
Digitalisaatiolla on tärkeä rooli kiertotalouden vahvistamisessa. Toisaalta siihen liittyy myös ongelmia, kuten jatkuvasti kasvavat ympäristövaikutukset, jotka aiheutuvat päästöistä ja raaka-aineiden käytöstä. Digitalisaatio kuitenkin mahdollistaa esimerkiksi tuotteiden valmistuksen ja käytön optimoinnin, sekä monia kiertotalouden mukaisia toimintamalleja ja palveluita, kuten vuokraus- ja lainaustoiminnan. Yksi keskeisimmistä uusista toimintamalleista on tuotteiden ja liiketoimintojen palvelullistaminen, eli esimerkiksi liikenteen tai valaistuksen näkeminen palveluna tuotteen sijaan. Palvelullistaminen on erityisen tärkeää elektroniikassa, jotta tuotteet valmistettaisiin heti alussa mahdollisimman korkealaatuisiksi ja pitkäikäisiksi.
Uusien liiketoimintamallien tiellä on valitettavasti vielä paljon hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä esteitä. Euroopan parlamentti onkin pyytänyt komissiota selvittämään näitä esteitä ja niiden purkamista sekä kehittämään jakamis- ja palvelutaloudelle eurooppalaisen strategian, joka ottaisi huomioon myös sosiaaliset vaikutukset, esimerkiksi työntekijöiden olot. Globaalien markkinoiden takia tarvitsemme tarkasti räätälöityä ja valmisteltua lainsäädäntöä, joka määrittelee palvelutalouden vastuut ja omistajuuden, niin palveluntarjoajan kuin asiakkaan hyväksi.
