Liikenneympyrän liikennesäännöt ovat edelleen monelle autoilijalle epäselvät, ilmenee Liikenneturvan kyselystä.
Tietämystä väistämissäännöistä kartoitettiin tilannekuvalla (alla), jossa autoilija on ajamassa ympyrään ja toinen on poistumassa. Ympyrään ajaville on niin kutsuttu kärkikolmio. Samaa tietä ovat ylittämässä sekä kävelijä että pyöräilijä.
Yleisin harhaluulo liittyi kyselyssä pyöräilijän väistämiseen. Vastanneista lähes joka viides oli sitä mieltä, että tilanteessa pyöräilijän kuuluisi väistää autolla ajavaa.
Myös ympyrästä poistumiseeen liittyi vääriä uskomuksia. Joka seitsemäs (14 prosenttia) uskoi, että liikenneympyrästä poistuvan autoilijan ei tarvitsisi väistää kävelijää, koska on ajamassa pois liikenneympyrästä. Harhakuva poistuvan autoilijan etuajo-oikeudesta ulottui myös pyöräileviin: joka kymmenes uskoi, että liikenneympyrästä poistuvalla on aina etuajo-oikeus pyörätien jatkeella ajavaan pyöräilijään nähden.
– Liikenneympyrässä ajamista koskevat säännöt ovat varsin yksinkertaiset, kun ne kerran itselleen sisäistää. Liikenneympyrään saapuvan ja sieltä poistuvan autoilijan on väistettävä tietä ylittäviä jalankulkijoita, pyöräilijöitä ja mopoilijoita, Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen toteaa.
– Liikenneympyrään ajaessa väistämisvelvollisuudesta kertoo tuttuakin tutumpi kärkikolmio tai jossain tilanteissa stop-merkki. Ympyrästä poistuvan velvollisuus väistää niin jalankulkijoita, pyöräilijöitä kuin mopoilijoita on kirjattu lakiin. Jalankulkijaa koskien pitäisi myös suojatieraitojen ja -merkin soittaa kelloja jokaisen kuljettajan päässä.
Vilkkua osasi käyttää oikein yhdeksän kymmenestä vastaajasta. Sitä käytetään vasta liikenneympyrästä poistuttaessa. Jos kuitenkin kääntyy ensimmäisestä liittymästä, voi vilkun laittaa päälle jo ympyrään tullessa.
Liikenneturvan kyselyn tuotti Kantar TNS ja siihen vastasi 1[nbsp]060 15 vuotta täyttänyttä suomalaista helmikuussa 2020.
