Eduskunta käsitteli keskiviikkona sakon muuntorangaistuksen määräämistä koskevan sääntelyn muuttamista.
Lain esitelleen oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan sakkorangaistuksen uskottavuuden edellytyksenä on se, että sakkorangaistuksen saaneet rikoksentekijät maksavat heille määrätyt sakot.
– Ongelmalliseksi järjestelmä muodostuu tilanteissa, joissa rikoksentekijä syyllistyy toistuvasti samanlaisiin tekoihin, jättää sakon maksamatta, eikä häneltä saada sakkoa perityksi ja hänelle ei sakon maksamatta jättämisestä seuraamuksia. Tällöin moni rikoksentekijä voi jatkaa rikoksia ilman tosiasiallista rangaistusta. Ongelmallista on, jos bensavaras tai kaljavaras voi viikoittain tehdä teon ilman asianmukaista seuraamusta, Antti Häkkänen perusteli lain korjaamista.
– Tämän vuoksi olen tuonut nyt käsiteltäväksi esityksen sakon muuntorangaistuksen määräämistä koskevan sääntelyn muuttamiseksi. Keskeisin ehdotus on se, että toistuvasti samankaltaisiin sakkorikoksiin syyllistyvien sakkorikokset käsiteltäisiin tuomioistuimessa. Toistuvuus tarkoittaisi seitsemää samankaltaista sakkorikosta vuoden sisällä.
Tuomioistuimen määräämät sakot, joita ei saada perityksi, ovat muunnettavissa vankeudeksi. Poliisin määräämät sakot eivät ole.
– Näin tällaiset tuomioistuimen määräämät sakot olisivat muuntokelpoisia, jos niitä ei makseta. Tavoitteena on parantaa rikosoikeusjärjestelmän uskottavuutta tilanteissa, joissa toistuvasti rikkomuksiin ovat välttäneet tosiasiallisen rangaistuksen maksukyvyttömyytensä vuoksi. Tällä hetkellä toistuvasti samankaltaisiin sakkorikoksiin syyllistyvät voivat tosiasiassa välttää rangaistuksen, jos sakkoa ei saada heiltä perittyä. Esitetyt muutokset korjaisivat tämän, Häkkänen sanoi.
Ministerin mukaan ”esityksen tarkoituksena on vahvistaa rangaistusjärjestelmämme uskottavuutta. Jokaisesta rikoksesta tulee seurata rangaistus. Oikeusjärjestelmämme kannalta on tärkeätä, ettei rikoksesta voi päästä ilman rangaistuksen suorittamista”.
