Yllättävä, isompi meno voi nyrjäyttää perheen kuukausibudjetin kertaheitolla. LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus -kyselyn mukaan joka neljännelle suomalaiselle 300 euron tai sitä pienempi yllättävä menoerä olisi jo liikaa.
Ongelmia aiheuttavan, yllättävän menon suuruus vaihtelee suomalaisperheissä paljon. Kyselyn mukaan keskimääräinen meno on lähes 1 500 eurossa.
Pienituloisilla, jatkuvasti tinkimään joutuvilla ongelmia aiheuttava meno voi olla jo 50 euroa. Joka viides alle 20 000 euron vuosituloilla elävä sanoo, ettei selviäisi enintään 50 euron lisämenosta.
Suurempituloisilla ongelmia aiheuttava menoraja on huomattavasti korkeammalla. Esimerkiksi 35 000 – 50 000 euroa vuodessa ansaitsevilla ongelmallinen menoerä vaihtelee jo peräti 400-1500 euron välillä perheestä riippuen.
Arjen katsaus -kyselyssä joka kolmas yksinelävä sanoi talouden sietokyvyn tulevan vastaan jo 300 eurossa tai sitä pienemmissä summissa. Joka viides sinkku ei osannut tai halunnut sanoa taloudelleen ongelmallista menoerää.
– Yllättävät menoihin rahat löytyvät normaalista kulutuksesta tinkimällä, säästämistä pienentämällä, varapuskurista nostamalla tai lainaa ottamalla. Hyvät tulot luonnollisesti helpottavat yllättävien menojen painetta, koska yleensä puskureita on kertynyt enemmän ja oman talouden tasapainotus onnistuu helpommin ilman arkikulutuksen uhrauksia, toteaa LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro tiedotteessa.
Varakassan kerryttäminen
Iso osa suomalaisista ottaa huomioon, että arki voi yllättää ikävästi ja jotain odottamatonta ilmaantua, josta voi aiheutua iso lasku. Arjen katsaukseen vastanneista yli tuhannesta suomalaisesta peräti 70 prosenttia sanoo varautuneensa tavalla tai toisella yllättäviin menoihin.
Vain noin joka viides sanoo, ettei ole varautunut ollenkaan tai juurikaan.
– Mitä huonommin yllätyksiin on varautunut, sitä enemmän ne huolettavat. Sadan euron yllättävä meno aiheuttaa ongelmia aika harvalle, koska miltei kaikilta löytyy sen verran puskuria, Nummiaro sanoo.
– Mutta kun siirrytään esimerkiksi 500 euron lisämenoon, jo puolet kokee olevansa oman taloutensa kanssa ongelmissa. Näin siitä huolimatta, että 15 prosentilla vastaajista tuo 500 euroa löytyy puskurista. Luultavasti puskurien tyhjeneminen koetaan hyvin epämiellyttäväksi tilanteeksi, sillä silloin tulevaisuus on epävakaammalla pohjalla.
Kyselyyn vastanneilla varautuneilla keskimääräinen varakassa on hieman yli 5000 euroa. Mutta huomattavan moni varautuu suuremmalla summalla. Yli 10 000 euron varakassoja on hieman enemmän kuin joka neljännellä kysymykseen vastanneella.
Puskureissa ja ongelmallisina koetuissa yllätysmenoissa on huomattava ero.
– Keskimmäisellä vastaajalla 500 euron lisämeno kuukaudessa aiheuttaa ongelmia, vaikka hänen puskurinsa on noin 4000 euroa. Toisin sanoen hänen puskurinsa pitäisi kestää kahdeksan kuukautta vastaavia lisämenoja. Väliaikaisiin lisämenoihin tuntuisi keskimäärin löytyvän puskuria, mutta aika epätasaisesti jakautuneesti, Nummiaro sanoo.
– Säästämisessä ja sijoittamisessa ei useimmille ole kyse merkittävästä vaurastumisesta ja miljonääriunelmista. Niin miettimällä kynnys voi epärealistisena kasvaa liian isoksi. Useimmille kyse on normaalista varautumisesta aina silloin tällöin ilmaantuviin yllätyksiin sekä oman elinkaaren kulutuksen ja hyvinvoinnin tasaamisesta.
LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn toteutti Kantar TNS. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1034 suomalaista, jotka olivat iältään 15-74 –vuotiaita. Kysely toteutettiin syyskuussa 2019. Kyselyn tulosten virhemarginaali on +/- 3,1 prosenttiyksikköä.
