Asumisloukussa kyse on tilanteesta, jossa kotitalous haluaisi muuttaa pois nykyisestä asunnosta, mutta kokee syystä tai toisesta, ettei pysty siihen. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA

Joka kolmas lähiöasukas kokee olevansa loukussa

Asumisloukku on yleinen kokemus suomalaisten lähiöasukkaiden keskuudessa.

Noin joka kolmas asukkaista kokee olevansa asumisloukussa. Yli puolet loukussa olijoista haluaisi muuttaa pois nykyiseltä asuinalueeltaan. Asukkaiden oman arvion mukaan loukun syy on tavallisimmin taloudellisissa tekijöissä, ilmenee Helsingin yliopiston tutkimuksesta.

Tutkimuksessa selvitettiin asumisloukun kokemusta. Kyse on tilanteesta, jossa kotitalous haluaisi muuttaa pois nykyisestä asunnosta mutta kokee syystä tai toisesta, ettei pysty siihen.

Tutkimuksessa havaittiin, että asumisloukku on mahdollinen terveysriski. Asumisloukun kokemus liittyy tyypillisesti heikkoon koettuun terveyteen. Tutkijoiden mukaan kyse voi olla siitä, että loukussa oleminen aiheuttaa pitkittynyttä stressiä tilanteessa, jossa nykyinen asumisjärjestely ei vastaa kotitalouden tarpeita.

– Toisaalta kyse voi olla myös valikoitumisesta, sillä heikko terveys liittyy usein puutteellisiin taloudellisiin resursseihin, mikä voi johtaa asumisloukkuun, sanoo tutkijatohtori Teemu Kemppainen Helsingin yliopiston Kaupunkitutkimusinstituutista.

Loukkukokemus selittää terveyseroja

Asuinalueiden välisiä terveyseroja on tutkittu runsaasti, mutta niille ei ole löydetty kattavaa selitystä. Tämä tutkimus tuo aiheeseen merkittävää uutta tietoa, sillä siinä havaittiin loukkukokemuksen selittävän osin näitä eroja.

Huonompiosaisen väestön alueita pidetään tyypillisesti vähemmän haluttavina asuinalueina. Näiden alueiden asukkailla on taloudellisten resurssien vuoksi vähän valinnanvaraa asuinalueen suhteen.

– Asumisloukkuun liittyvä stressikokemus on tällaisilla alueilla melko yleinen, mikä osaltaan auttaa ymmärtämään asuinalueiden välisiä terveyseroja, Kemppainen toteaa

Tutkimus perustuu Suomen lähiöistä vuonna 2013 kerättyyn kattavaan kyselyaineistoon. Tutkimuksen otanta-aineistoon valittiin 71 lähiötä koko maasta.

Tutkimus on julkaistu Urban Studies -lehdessä.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt