Hänen mukaansa aiemmin piti vaikuttaa äänestämällä, jos hallituksen linja ei miellyttänyt.
”Nyt voi siis vaikuttaa vaalien välilläkin. Mitähän tästä seuraa? Toivottavasti painostus ja kiristäminen eivät ole syrjäyttämässä demokratiaa”, strategiakonsultti Minna Isoaho kirjoittaa.
Hänen mukaansa ay-liike ei tahdo ottaa vastaan kritiikkiä.
”Esimerkiksi taistelutoimet hallituksen ’pakkolakeja’ vastaan ovat outoja, koska samaan aikaan ay-liike vaatii, että sen saavuttamaa oikeutta laatia pakkosopimuksia ei saa päivittää nykyaikaan sopivaksi. Oikeasti kyse ei ole työehdoista, vaan valtataistelusta”, Isoaho väittää.
Hänen mukaansa ei voi välttyä ajattelemasta, että valtataistelun mahdollistamiseksi on ollut tavoitteena ensin luoda konflikti ja jäädyttää se sittemmin odottamaan ”hyödytöntä kompromissia”.
Isoaho esitti viime viikolla ammattiyhdistysjohtajille kolme kysymystä ja antaa uudessa tekstissä kommenttinsa Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malisen 17.9. Ilta-Sanomissa esittämiin kannanottoihin.
Esimerkiksi työaikapankkien ja muiden joustavien työaikajärjestelyjen käyttöön Isoaho suhtautuu positiivisesti.
”Aikaisemmin ay-liike on pitänyt lomautuksia ja irtisanomisia työntekijän kannalta parempina keinoina kuin työaikapankit”, Isoaho kommentoi.
Irtisanomislainsäädännön uudistamistarpeen hyväksyy Malisen tavoin myös Isoaho. Uudistusten laadusta sen sijaan hän uskoo löytyvän erimielisyyksiä.
”Työn tarjoaminen pitää tehdä pienille yrityksille kannattavaksi. Työvoiman on oltava joustavaa eli irtisanomisajan puitteissa on voitava vähentää työvoimaa ilman selityksiä. Sama vapaus tietysti työntekijälle: saa lähteä irtisanomisajan puitteissa eikä siitä aiheudu mitään karensseja työttömyyskorvauksen suhteen. On kestämätöntä, että työvoiman joustavuuden toteutuminen edellyttää, että tilanteeseen löytyy syyllinen. Sen pitäisi riittää, että tilauskirja on tyhjä tai että yhteistyö ei syystä tai toisesta toimi”, Isoaho kirjoittaa.
