Verkkouutiset

”Johtaako hallitusta pääministeri vai valtiovarainministeri?”

Kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan julkisesta kinastelusta on tullut hallituksen tapa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa kummeksuu hallituksen eripuraisuutta talouspolitiikan linjoista.

– Kummallista köydenvetoa hallituksessa. Turvataanko suomalaisten ostovoima vai ei, Sarkomaa kysyy.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) lupasi torstaina Ylen haastattelussa, että hallitus ei päästä ostovoimaa heikkenemään. Valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan hallitus ei voi sitä kuitenkaan luvata.

– Mikähän on hallituksen kanta? Julkisesta kinastelusta on tullut Rinteen hallituksen tapa. Tämä hämärtää hallituksen linjaa ja pitkällä tähtäimellä syö uskottavuutta. On myös syytä kysyä, johtaako hallitusta pääministeri vai valtiovarainministeri, Sarkomaa hämmästelee.

Sarkomaa antaa tukensa pääministeri Rinteen lupaukselle, että hallitus turvaa ostovoiman.

– On helpottava uutinen, jos pääministerin puheenvuoro tarkoittaa sitä, että Rinteen hallitukselta löytyy armoa keskituloisten kurittamiseen ja malttia olla tiukentamatta jo nyt ylikireää verotusta. Keskituloiset ovat hyvinvointiyhteiskunnan selkäranka. Työn vastainen verolinja musertaa hyvinvointiyhteiskunnan perustaa, Sarkomaa sanoo.

”Keskituloisen lompakosta lähtisi jopa 250 euroa”

Veronmaksajien keskusliitto on arvioinut, että valtiovarainministeri Lintilän esitys vuoden 2020 valtion talousarvioksi kiristää palkkaverotusta puolella miljardilla.

– Keskituloisen lompakosta lähtisi jopa 250 euroa, ellei hallitus tee kompensoivia kevennyksiä kilpailukykysopimukseen liittyvien palkansaajamaksujen kiristymiseen, Sarkomaa sanoo.

Hänen mukaansa palkansaajien ja eläkeläisten ostovoiman leikkaaminen on myrkkyä työllisyydelle.

– Hallituksen on syyskuun budjettiriihessä syytä purkaa ansiotuloverotuksen korotukset, kuten kokoomus on esittänyt, Sarkomaa vaatii.

– Meidän tulisi verottaa vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän, eli työtä – ja enemmän sitä mitä haluamme vähemmän, eli haittoja ja päästöjä. Yhtälailla on kevennettävä eläkkeiden verotusta, Sarkomaa jatkaa.

Hän muistuttaa, että esimerkiksi 2 720 euroa kuukaudessa ansaitsevan tienatusta lisäeurosta 47,2 senttiä vie verokarhu. Yli 50 prosentin marginaaliveroaste nousee jo 3 920 euron kuukausipalkalla.

– Nämä karmaisevat luvut kertovat, että veropolitiikan painotuksen on oltava keskituloisissa ja progression keventämisessä. On täysin kaupunkilaisjärjellä vastaista, että lisätulojen tai paremmin palkatun työn hankkimisesta rangaistaan. Työn verotuksen keventäminen on täysin välttämätöntä työllisyyden ja kannustimien vahvistamiseksi ja hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamiseksi, Sarkomaa summaa.

Suomessa kuten muuallakin Euroopassa veropolitiikka on viime vuosina kääntynyt talouskasvua ja työllisyyttä tukevampaan suuntaan. Tätä kestävää linjaa on Sarkomaan mielestä välttämätöntä jatkaa.

– Veropolitiikan on oltava talouskasvua ja työllisyyttä tukevaa eikä ahkeruutta kampittavaa. Kaiken työn pitää kannattaa, Sarkomaa sanoo.

Veropolitiikassa on hänen mukaansa syytä katsoa Ruotsia.

– Keskipalkkaa verotetaan Ruotsissa keveämmin kuin Suomessa ja Ruotsissa progressio kiristyy suuremmilla tulotasoilla kuin Suomessa. Meillä verotus kiristyy hyvin nopeasti palkansaajan tulojen noustessa, kun korkeat marginaaliveroprosentit iskevät lisäansioiden ja uralla etenemisen kannustimiin, Sarkomaa sanoo.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)