Vaikka Donald Trumpin Natoa ja Eurooppaa vähätelleet puheenvuorot herättivät huolta Itämeren rantavaltioissa, Yhdysvaltojen keskeiselle roolille alueen vakauden ja turvallisuuden takaajana ei ole alettu etsiä vaihtoehtoja. Tämä ilmenee Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitoksen (FOI) tuoreesta raportista.
Pääasiallinen trendi on raportin mukaan pikemminkin ollut se, että maat ovat tavoitelleet jopa entistä läheisempää suhdetta USA:han olemalla yhä valmiimpia mukautumaan Yhdysvaltojen vaatimuksiin ja toiveisiin puolustusmenojen sekä sotilaallisen avun ja suorituskyvyn osalta.
Näyttää siis siltä, että ylläpitääkseen USA:n sitoutumista pohjoisten alueiden turvallisuuteen maat ovat lisänneet omaa panostustaan siihen.
Ruotsalaistutkijat pitävät tätä luonnollisena tilanteessa, jossa maiden suhteet Venäjään ovat entistä jännittyneemmät eikä Yhdysvaltojen veroista vaihtoehtoista sotilaallista liittolaista tai kumppania ole käytännössä tarjolla.
– Toimintamalli saattaa perustua myös pelkoon, että vaihtoehtojen etsiminen lisäisi USA:n vetäytymisen riskiä – eräänlainen itsensä toteuttava profetia siis, raportin kirjoittajat arvioivat.
Epävarmuus transatlanttisen suhteen tilasta ei ole tutkija Jakob Gustafssonin mukaan ainakaan vähentynyt Yhdysvaltain presidentinvaihdoksesta huolimatta.
– Trumpin sanoja pidettiin kovina, mutta käytännön toimia rauhoittavina. Joe Bidenin aikana asetelma saattaa olla päinvastainen, hän toteaa.
Vaikka puolustusyhteistyö Yhdysvaltojen kanssa on säilynyt keskeisenä prioriteettina, yhteistoiminta myös Saksan, Ranskan ja ennen muuta Britannian kanssa on viime vuosina selvästi tiivistynyt. Erikseen raportissa nostetaan esiin Suomen ja Ruotsin kahdenvälinen yhteistyö, joka syvenee nopeassa tahdissa.
