Joe Biden. LEHTIKUVA/AFP

Joe Biden kavahtaa Donald Trumpin puheita ydinasetesteistä

Viimeiset testit tehtiin vuonna 1992 Nevadan autiomaassa.

Yhdysvaltain demokraattien todennäköinen presidenttiehdokas Joe Biden arvostelee presidentti Donald Trumpin suunnitelmia aloittaa ydinaseiden uudet testit Yhdysvalloissa.

Bidenin mukaan Yhdysvaltain ydinaseiden toimintakyky on pystytty paremmin vahvistamaan viimeisen 30 vuoden aikana tiedemiesten laboratorioissa kuin edellisten vuosikymmenten testeissä.

Donald Trumpin hallinnon testisuunnitelmista liikkuu ristiriitaisia tietoja. Aiemmin Trump on sanonut testien aloittamisen pakottavan Venäjän ja Kiinan neuvottelemaan uusista ydinasesopimuksista Yhdysvaltain tahtomalla tavalla. Trumpin arvellaan myös tahtovan testata esimerkiksi Nevadan autiomaassa ns. miniydinaseita, joiden räjähdysmassa on tunnettuja ydinaseita pienempi mutta yhtä pitkävaikutteinen.

Bidenin mukaan Trumpin ajatukset ovat vailla todellisuuspohjaa. Hän sanoo, että testit johtaisivat vain uuteen ydinvarustelukilpaan Venäjän ja myös Kiinan kanssa. Biden uskoo, että testit myös horjuttaisivat Yhdysvaltojen asemaa maailman ydinasekontrollia johtavana valtiona. Hänen mukaansa Yhdysvaltain mahdollisuudet painostaa esimerkiksi Pohjois-Koreaa ja Irania ydinaseriisuntaan heikkenisivät entisestään.

Biden kehottaa Trumpia uskomaan niitä neuvonantajiaan, joiden mukaan Yhdysvaltain tulisi selvästi ilmoittaa pitävänsä kiinni vuonna 1996 solmitusta kansainvälisestä ydinaseiden testikiellosta.

Joe Bidenin kansainvälisen politiikan neuvonantaja Anthony Blinkenin mukaan presidenttinä Biden tahtoisi pitää kiinni Iranin ydinasesopimuksesta.

Bidenin ehto kuitenkin on, että Iran myös sitoutuu uudelleen sopimukseen ja pitää siitä kiinni sallien luotettavat kansainväliset tarkastukset Iranissa. Usean vuoden neuvottelujen jälkeen vuonna 2015 solmitussa JCPOA-sopimuksessa Iranille sallitaan uraanin rikastaminen alle neljän prosentin rajaan rauhanomaisiin tarkoituksiin. Vastaavasti Iranin vastaisia talouspakotteita alettiin purkamaan.

Trump sanoi sopimuksen irti ja asetti pakotteet uudelleen voimaan, mutta YK:n turvaneuvoston muut pysyvät jäsenmaat – Kiina, Venäjä, Ranska, Iso-Britannia – sekä Saksa ja EU ovat siihen sitoutuneet.

Pystyäkseen rakentamaan ydinaseen Iranin pitäisi pystyä saavuttamaan asekelpoisen uraanin rikastamisessa 90 prosentin jalostusaste, mutta huolestuttavana pidetään jo 20 prosenttia. Presidentti Trumpin irtisanottua sopimuksen Iran on ylittänyt sille sallitun rajan, mutta ei ole irtisanonut sopimusta tai kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEAn tarkastusmandaattia.

Jäljellä vain START-sopimus

Yhdysvaltain ja Venäjän sanouduttua irti keskimatkan ohjuksia rajoittavasta INF-sopimuksesta, on 90 prosenttia maailman ydinaseista omistavien maiden sopimuksista jäljellä vain strategisia ydinaseita koskeva START-sopimus. Siinä maiden sallittujen ydinaseiden määrä rajoitetaan 1 550 ydinkärkeen molemmilla osapuolilla. Sopimuksessa määritellään myös kärkien sallittuja sijoituspaikkoja.

Sopimuksen voimassaolo lakkaa ensi vuoden helmikuussa, mutta osapuolten yhteisellä tahdolla sopimusta voidaan jatkaa seuraavat viisi vuotta. Yhdysvaltain kongressissa demokraattien ohella myös osa republikaaneista on toivonut STARTille jatkoa.

Republikaanisenaattori Todd Young ja edustajainhuoneen jäsen Michael McCaul ovat esittäneet, että Yhdysvaltain tiedustelun tulisi analysoida Venäjän ja Kiinan todennäköistä käyttäytymistä tilanteessa, jossa START-sopimus ei olisi enää voimassa. Kongressin republikaanien enemmistö kuitenkin tukee Trumpin politiikkaa.

Maailman ydinaseita koskeva perussopimus NPT (Non-Proliferation of Nuclear Weapons) täytti toukokuussa 50 vuotta ja siitä oli määrä pitää YK:ssa juhlakokous. Sopimus tunnustaa Yhdysvallat, Venäjän, Kiinan, Ranskan ja Iso-Britannian ydinasevalloiksi ja estää muita valtioita kehittämästä tai hankkimasta ydinaseita.

Sopimuksen aikana maailman ydinaseiden määrä on vähentynyt yli 80 prosentilla, mutta sopimuksen ulkopuolelle ovat jättäytyneet Intia, Israel, Pakistan ja Pohjois-Korea.

Sopimuksessa ydinasevaltiot sitoutuvat ydinaseriisuntaan ja sen pohjalta olisi pitänyt käynnistää neuvottelut muun muassa Lähi-idän joukkotuhoaseista vapaasta vyöhykkeestä. Tyytymättömyys sopimusvelvoitteiden toteutumattomuuteen olisi saattanut kaataa koko sopimuksen, ja siksi useimmat valtiot tervehtivät tyydytyksellä sitä, että korona siirsi juhlakokouksen myöhempään ajankohtaan.

Tyytymättömyys johti myös siihen, että vuonna 2017 YK:ssa solmittiin Itävallan johdolla uusi ydinaseiden kieltosopimus. Sopimus tulee voimaan, jos 50 valtiota ratifioi sen. Ydinasevaltiot eivät ole sopimukseen liittyneet.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt