Verkkouutiset

Jo 260 miljoonaa kristittyä kokee vakavaa vainoa

Kristittyjen vaino syvenee erityisesti läntisessä Afrikassa ja Kiinassa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Tuoreen 150 valtiota kattavan World Watch List 2020 –tutkimuksen mukaan kristittyihin kohdistuva vaino on yhä yleistä yli 70 maassa.

– Kristittyjen vainon tilastollisen kasvun taustasyynä on kaksi trendiä. Ensiksi ääri-islamin innoittama terrorismi, joista esimerkkeinä Sri Lanka ja Burkina Fason tilanteet. Toisena globaalisti vaikuttava nationalismi, kuten Intian ja Kiinan kohdalla, joissa kristillisyys nähdään uhkana maiden kansallisidentiteetille, sanoo Open Doorsin ulkosuhteista vastaava johtaja Miika Auvinen.

Vuoden 2020 listauksen kymmenen kärkimaata ovat samat kuin edellisvuoden listauksessa. Vuonna 2019 kärkikymmenikköön noussut Intia pitää yhä kymmenennen sijansa. Intia on virallisesti sekulaari maa, mutta hindunationalistinen liikehdintä on jatkanut vahvistumistaan BJP-puolueen voitettua vaalit toistamiseen toukokuussa 2019.

Vakavinta vaino on yhä Pohjois-Koreassa, Afganistanissa sekä Somaliassa. Vuosien 2019 ja 2018 listauksien tavoin kristittyjen vainon on arvioitu olevan edelleen äärimmäisen vakavaa kaikkiaan 11 maassa. Erittäin vakavaksi vaino luokitellaan 34 maassa viimevuotisen 29 maan sijaan. Tilanne on kaiken kaikkiaan heikentynyt 50 kärkimaassa.

Ääri-islam voimistuu Afrikassa

Yksi kristittyjen ahdingon yleistä syvenemistä selittävä ilmiö on ääri-islamin eri muotojen vahvistuminen Afrikan pohjoisosissa, erityisesti Saharan eteläpuolisella, Atlantilta Afrikan sarveen ulottuvalla Sahelin alueella. Militantti islam uhkaa kristittyjen lisäksi alueen valtioiden ja niiden hallinnon pysyvyyttä.

Keski-Afrikan maista vuoden 2020 listauksen sijoille 6, 7 ja 12 sijoitetut Eritrea, Sudan ja Nigeria ovat hätyytelleet kärkeä jo aiempina vuosina. YK:n tietojen mukaan Sudanissa vangittiin keväällä satoja kristittyjä presidentti al-Bashirin valtakauden päättymisestä huolimatta.

Fulani-islamistien tekemät aseelliset iskut Keski-Nigerian kristityille alueille nostavat Nigerian väkivaltaa mittaavan pisteytyksen korkeimmalle mahdolliselle tasolle. Fulanit ovat yksi Sahelin alueen suurimmista etnisistä ryhmistä. Myös muun muassa Boko Haram on edelleen tappanut, siepannut ja raiskannut tuhansia nigerialaiskristittyjä.

Sahelin maihin lukeutuva Burkina Faso kaksinkertaisti väkivaltaista vainoa kuvaavat pisteensä nousten listauksen sijalta 61 sijalle 28.

Nousijoihin lukeutuvat Pohjois-Afrikan maista myös Marokko (sijalta 35 sijalle 26) ja Algeria (sijalta 22 sijalle 17). Algerian liki 130[nbsp]000 kristitystä noin kolmasosa kuuluu Eglise Protestante d’Algerie -kirkon seurakuntiin. Niistä liki neljäsosa on vuoden aikana pakotettu lopettamaan toimintansa. Kirkolle ei ole myönnetty virallista asemaa, vaikka se täyttää maan lainsäädännölliset vaatimukset.

Kristittyjen tilanne on vaikeutunut myös ensimmäistä kertaa 50 kärkimaan joukkoon nousseessa Kamerunissa sekä sijalle 50 palanneessa Nigerissä. Näidenkin maiden sijoitusten nousun taustalla on ääri-islamin vahvistuminen.

Paine kasvaa Kiinassa

Yksi vuoden 2020 listauksen merkittävistä nousijoista on Kiina, jonka sijoitus kohosi sijalta 27 sijalle 23. Maan uudet uskontosäädökset rajoittavat maanalaisten kotiseurakuntien lisäksi myös valtion hyväksymien seurakuntien toimintaa.

Uskontoa ajetaan Kiinassa nykyisin voimakkaasti julkisen elämän ulkopuolelle; joitakin opettajia ja terveydenhoitohenkilökunnan edustajia tiedetään painostetun allekirjoittamaan asiakirja, jossa sanoudutaan irti uskonnollisesta vakaumuksesta. Myös kasvojentunnistusteknologiaan perustuva kansalaisten kameravalvonta laajenee maassa jatkuvasti.

Muista Afrikan ulkopuolisista maista listaussijoitustaan nostivat islamistien harjoittaman väkivallan vuoksi esimerkiksi Sri Lanka (sijalta 46 sijalle 30) ja Bangladesh (sijalta 48 sijalle 38).

Vuodesta 1992 lähtien julkaistu World Watch -listaus perustuu laajoihin kartoituksiin sekä asiantuntijahaastatteluihin. Se on maailmanlaajuisesti toimivan Open Doors International -avustusjärjestön tuottama. Vuonna 1955 perustettu poliittisesti sitoutumaton järjestö tukee vainottuja kristittyjä yli 60 kohdemaassa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)