Varusmiehiä Mikkelissä 2017. LEHTIKUVA / ANNI REENPÄÄ

Satu Schauman: Jehovan todistajien erityisvapaus on jäänne

Selkeintä olisi kumota poikkeuslaki ja velvoittaa heidätkin palvelemaan isänmaata.

Miltä kuulostaisi vakaumuksen tutkintaelin? Joukko filosofian, etiikan, teologian ja oikeustieteen asiantuntijoita yrittäisi pureutua pääsi sisälle. Onko vakaumuksesi aito, pysyvä ja vahva? Yhtä vahva kuin – Jehovan todistajilla?

Tämäntapaista ratkaisuvaihtoehtoa esitti professori Jukka Kekkonen puolustusministeriölle luovuttamassaan selvityksessään 2013 koskien Jehovan todistajien asevelvollisuuden erityisvapautta, mikä on monissa yhteyksissä todettu ongelmalliseksi.

Jehovan todistajien voimassa oleva vapautus niin ase- kuin siviilipalveluksesta on noussut taas ajankohtaiseksi. Helsingin hovioikeus vapautti hiljattain syytteistä totaalikieltäytyjän, joka oli vedonnut juuri tähän: jos Jehovan todistajille on sallittua totaalikieltäytyminen vakaumukseensa vedoten, miksei muillekin?

Niin, miksei? Vai pitäisikö Jehovan todistajien poikkeuslaki mieluummin kumota? Velvoittaa heidätkin siviilipalvelukseen?

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) on käynnistänyt selvityksen Jehovan todistajien lainsäädännön muutostarpeista. Hyvä näin. Toivottavasti selvitys johtaa tällä kertaa myös toimenpiteisiin.

Jehovan todistajien vapauttamista koskeva laki säädettiin 1980-luvun puolivälissä niin sanottuna poikkeuslakina perustuslain säätämisjärjestyksessä. Perustuslakivaliokunta katsoi jo tuolloin sen olevan ristiriidassa maanpuolustusvelvollisuuden ja yhdenvertaisuutta koskevien säännösten kanssa. Poikkeuslain taustalla olivat paljolti humanitaariset syyt. Jehovan todistajat olivat jo vuosikymmeniä valinneet mieluummin vankilan kuin asevelvollisuuden. Lain taustalla painoi myös pyrkimys vähentää mielipidevankien määrää ja vaikuttaa tätä kautta Suomen kansainväliseen maineeseen.

Jehovan todistajille myönnetty erityisvapaus on kiistatta vastoin Suomen perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteita. Tämä on monissa eri yhteyksissä tunnustettu.

Mutta mitä asialle pitäisi tehdä?

Jehovan todistajilla  ei ole ollut halukkuutta puuttua itse nykyiseen järjestelmään. ”Kuulemieni Jehovan todistajien edustajien mielestä nykyinen järjestelmä toimii hyvin”, totesi Kekkonen raportissaan 2013. Epäilemättä. Mutta onko erityisvapaudelle olemassa tämän päivän tasa-arvoa korostavassa yhteiskunnassa enää kestäviä perusteita? Entä miten tärkeä poikkeuslaki on todellisuudessa edes Jehovan todistajille?

Kekkonen kertoi jo selvityksessään 2013 saaneensa jossain määrin ristiriitaista tietoa siitä, miten Jehovan todistajat ovat suorittaneet siviilipalveluksen ”tai jopa aseellisen palveluksen”. Selvityksessään Kekkonen viittasi myös Vartiotorni-lehdessä 1996 julkaistuun kirjoitukseen, jonka mukaan siviilipalveluksen valinta on Jehovan todistajille ”ennen kaikkea yksilöllinen omantunnonkysymys”. Entinen Jehovan todistaja taas arvioi Helsingin Sanomissa maaliskuussa, ettei yksikään Jehovan todistaja enää menisi vankilaan, vaikka poikkeuslaki kumottaisiin.

Jehovan todistajat perustelevat vakaumuksellista siviilipalveluksesta kieltäytymistä sen kytköksellä asevelvollisuusjärjestelmään ja maanpuolustusvelvollisuuteen. Ainakin käytännössä siviilipalveluksen kytkös varsinaiseen maanpuolustukseen on tämän päivän Suomessa olematon. Palveluksen voi suorittaa melkeinpä missä vain, vaikkapa Kansallisopperan orkesterissa omia opintojaan hyödyttäen. Siviilipalveluksen suorittaneille ei ole olemassa myöskään mitään velvoitteita yhteiskunnan kriisi- tai poikkeusoloissa, mitä puolustusministeri Niinistö on pitänyt ongelmallisena.

Asevelvollisuusjärjestelmän uudistamisesta on käytetty viime aikoina paljon puheenvuoroja. On pohdittu kutsuntojen ulottamista myös naisiin. Siviilipalveluksen uudistamista selvitetään. On väläytetty asepalveluksen vaihtoehdoksi sen rinnalle kansalaispalvelusta, joka olisi kytköksissä yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen. Vihreistä ja Kokoomusnuorten piiristäkin on esitetty järjestelmän kehittämistä valikoivan asevelvollisuuden suuntaan, mikä koskisi molempia sukupuolia.

Valikoiva asevelvollisuus voisi toimia yhtenä ratkaisuvaihtoehtona myös Jehovan todistajien ja muiden totaalikieltäytyjien problematiikkaan, mitä myös Kekkonen omassa selvityksessään pohti. Toisaalta käytännön seurauksia voisi olla vaikea arvioida. Kuinka iso joukko jättäytyisi käytännössä sen ulkopuolelle? Mikä vaikutus tällä olisi Suomen uskottavaan puolustukseen?

Professori Jukka Kekkonen esitti selvityksessään myös kolmatta ratkaisuvaihtoehtoa. Perustuslain maanpuolustusvelvollisuutta koskeva säännös kirjoitettaisiin yksinkertaisesti uudelleen niin, että siihen kirjattaisiin yleinen velvollisuus palvella isänmaata ja sen laillista yhteiskuntajärjestystä.

”Tästä säännöksestä voitaisiin johtaa velvollisuus niin asepalvelukseen kuin erilaisten vaihtohtoisten palvelumuotojenkin suorittamiseen. Tällöin siviilipalveluksella ei olisi käsitteellistä kytkentää maanpuolustusvelvollisuuteen ja Jehovan todistajat voisivat suorittaa sen ilman, että he kokisivat palveluksen vakaumuksensa vastaiseksi”, kirjoitti Kekkonen selvityksessään.

On selvää, ettei Jehovan todistajien erityisvapautus asevelvollisuudesta ole enää tästä päivästä. Selkeintä olisi kumota poikkeuslaki ja ulottaa velvollisuus palvella isänmaata koskemaan myös heitä. Samassa yhteydessä olisi syytä nostaa pöydälle myös ahvenanmaalaisten erityisasema.

Satu Schauman

Satu Schauman

Satu Schauman on Nykypäivän ja Verkkouutisten toimittaja.

Kommentit