Jätelain uudistusta pohtinut työryhmä ehdottaa biojätteen ja pakkausjätteiden (muovi-, kartonki-, metalli- ja lasipakkaukset) erilliskeräyksen laajentamista kaikissa taajamissa viiden huoneiston ja sitä suurempiin kiinteistöihin.
Yli 10[nbsp]000 asukkaan taajamissa biojätteen erilliskeräys halutaan laajentaa kaikkiin kiinteistöihin. Erilliskeräys olisi järjestettävä myös liike- ja yrityskiinteistöissä.
Asumisessa ja palveluissa syntyvän jätteen eli yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet nousevat tulevina vuosina merkittävästi. Vuonna 2025 yhdyskuntajätteen kierrätysasteen pitää olla 55 prosenttia eli 14 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2017.
Tämän jälkeen tavoitteet nousevat viiden vuoden välein, ja vuonna 2035 kierrätysasteen täytyy olla 65 prosenttia.
Tavoitteen saavuttaminen edellyttää merkittäviä muutoksia jätehuollon nykykäytäntöihin: on lisättävä lajitteluaktiivisuutta, laajennettava erilliskeräystä ja investoitava kierrätyslaitoksiin.
Selkeä kuljetusjärjestelmä tarpeen
Euroopan komissio on suositellut Suomelle nykyisten jätehuollon järjestämisvastuiden selkeyttämistä yhdyskuntajätteiden kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi.
Työryhmä ehdottaa kunnan vastuulle kuuluvan jätteenkuljetuksen selkeyttämistä siten, että kunta järjestäisi kiinteän jätteen kuljetuksen keskitetysti. Nykyinen jätekuljetuksen kaksoisjärjestelmä on antanut kunnalle mahdollisuuden tietyin edellytyksin päättää, että jokainen kiinteistön haltija tilaa itse jätteen kuljetuksen.
Kuljetusten kaksoisjärjestelmästä luovuttaisiin myös saostus- ja umpisäiliölietteiden kuljetuksissa. Kiinteistön haltija järjestäisi saostus- ja umpisäiliölietteiden kuljetuksen ja kunta huolehtisi jätteen vastaanotosta sekä käsittelystä että toiminnan seurannasta ja valvonnasta.
Poikkeustapauksissa ympäristö- ja terveyssyistä kunnan tulisi kuitenkin järjestää saostus- ja umpisäiliölietteiden kuljetus.
Työryhmän mietinnössä on ehdotukset myös muiksi keskeisiksi jätelainsäädännön muutoksiksi. Työryhmässä käsiteltiin muun muassa jätteeksi luokittelun päättymiseen, tuottajavastuuseen, jätteen synnyn ehkäisyyn, uudelleenkäyttöön sekä jätehuollon seurantaan ja raportointiin liittyviä lainsäädäntömuutoksia.
Uudistuksen taustalla on EU:n jätedirektiivin, pakkausjätedirektiivin, kaatopaikkadirektiivin, romuajoneuvo-, paristo- sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromudirektiivien muutokset.
Ympäristöministeriö valmistelee työryhmän ehdotuksen pohjalta luonnoksen hallituksen esitykseksi tarvittavista lakimuutoksista sekä ehdotukset asetustason muutoksista. EU:n jätesäädöspaketin edellyttämät lainsäädäntömuutokset on annettava 5.7.2020 mennessä.
Työryhmän ehdotukseen on jätetty kuusi eriävää mielipidettä ja kuusi täydentävää lausumaa. Keskeisimmät erimielisyyden aiheet liittyvät kuljetusjärjestelmän muutokseen sekä pakkausjätteen erilliskeräysvastuisiin.
