Työministeri Jari Lindströmin (sin.) mukaan hallitus aikoo antaa niin sanotun irtisanomislain eduskunnalle marraskuussa. Lailla on tarkoitus alentaa työllistämiskynnystä alle 20 työntekijän yrityksissä helpottamalla irtisanomisperusteita.
Ennen lakiesityksen viimeistelyä, Lindström keskustelee syyskuun aikana muiden hallituspuolueiden kiky-ministereiden sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kanssa, onko lakiesityksessä jotain korjattavaa. Työmarkkinajärjestöt ovat Lindströmin mukaan saaneet vaikuttaa lain valmisteluun jo ennen sen lähettämistä lausuntokierrokselle.
– Kyllä me tunnistamme nämä haasteet tässä. Emme me halua mitään riitaa. Mutta se, että me vetäisimme jotain pois, niin ei. Ei, Lindström sanoi toimittajille eduskunnassa.
Työministeri ilmaisee olevansa turhautunut siitä, että ay-liike vastustaa lakiesitystä hänen mielestään väärillä argumenteilla.
– Se, mikä tässä on lähtenyt lapasesta, on, että ensin kerrotaan, että hallitus valmistelee lakia eduskuntaan tuotavaksi, jossa ihmisten naaman perusteella tai ay-aktiivisuuden perusteella voidaan tulevaisuudessa irtisanoa, niin tämähän on ihan täyttä höpönpöpöä. Vastustakaa, jos haluatte vastustaa, mutta kyllä argumenttien pitää olla oikeat. Ja sitten tällä perusteella lähdetään tekemään jotain toimenpiteitä, niin se on mielestäni vastuutonta, Lindström lataa.
Lindströmin mukaan ay-liikkeen viesti on mennyt hyvin läpi kentällä, vaikka hallitus ”ei todellakaan” ole tuomassa väitetyn kaltaista lakiesitystä eduskuntaan.
– En vastusta sitä, että he kertovat oman mielipiteensä ja puolustavat omiaan. Mutta silloin perusteluiden pitää olla kestäviä. Se ei ole kestävää, jos väitetään, että me olemme sellaista lakia tuomassa eduskuntaan, joka on kaikkia kansainvälisiä sopimuksia, ILO-sopimusta ja sosiaalista peruskirjaa vastaan.
Lindströmin mukaan työmarkkinajärjestöissä toimivat tietävät itsekin, ettei heidän kertomansa tarina ole totta.
Yrityskenttä viestittää palkkaavansa heti lisää
Lindströmin mukaan työ- ja elinkeinoministeriössä käydään parhaillaan läpi lausuntokierroksen palautetta, mutta vielä on liian aikaista arvioida, mitä muutoksia lakiesitykseen voisi tulla.
– Niin kuin sanoin, meillä ei ole mitään halua lähteä tappelemaan kenenkään kanssa, kun Suomella menee nyt tällä hetkellä hyvin. Hallitus on valmis keskustelemaan asioista, Lindström viestittää.
Lindströmin mukaan irtisanomislaki kuitenkin tarvitaan.
– Yrityskentästä 37 prosenttia pk-sektorin yrityksistä ilmoittaa, että jos tällainen laki tulee, he palkkaavat välittömästi lisää porukkaa. Kun toisesta päästä helpotetaan irtisanomista, voi olla, että sieltä myös lähtee porukkaa, mutta meidän arvio on se, että tässä oltaisiin plussan puolella.
20 työntekijän rajasta keskustellaan vielä
Sellaista harkintaa ei Lindströmin mukaan ole tehty, että lakiesityksestä poistettaisiin 20 työntekijän raja ja irtisanomislaki ulotettaisiin koskemaan kaikenkokoisia yrityksiä.
Hänen mukaansa lausuntokierroksella on kuitenkin todennäköisesti tullut palautetta siitä, että rajaa laskettaisiin esimerkiksi siten, että irtisanomiskynnys olisi matalampi alle kymmenen työntekijän yrityksissä kahdenkymmenen työntekijän yritysten sijaan.
– Me käymme tätä läpi, voiko se olla jotain muuta kuin kaksikymmentä. Mutta tällä hetkellä se on se kaksikymmentä ja mistään muusta me emme ole keskustelleet, Lindström sanoo.
Lindstöm sanoo, että hallitus tiedostaa, että ”suurin piirtein koko liittokenttä” on ilmoittanut olevansa valmis joihinkin toimenpiteisiin, jos hallitus vie irtisanomislain eduskuntaan.
– Me emme tiedä, mitä ne (toimenpiteet) on, mutta tottakai tämä huolestuttaa. Sen takia viestini ay-kentälle on, että katsoisivat rauhassa, mikä se lopullinen esitys on, ennen kuin tekevät jotakin toimenpiteitä.
Onko ay-liikkeen vastustus poliittisesti motivoitunutta?
– Nyt ollaan melko liukkaalla jäällä, kun tähän lähtee kommentoimaan. Sanotaan näin, että vaalit lähestyvät, Lindström virkkoo.
