Helsingin pormestari Jan Vapaavuori muistuttaa ajatuspaja Toivon tuoreessa, maakuntavaaleja koskevassa julkaisussa, että hallinnon pitäisi olla järkevän toiminnan apuväline, ei itseisarvo sinänsä.
– Hallinnollisten uudistusten pontimena ei saisi olla valtapoliittisia pyrkimyksiä, vaikka ne valta-asetelmiin heijastuvatkin. Hallinnollisten uudistusten pitäisi, silloin kun niitä tehdään, kurkottaa tulevaisuuteen, ei menneisyyteen, Vapaavuori huomauttaa.
Hän viittaa myös samassa julkaisussa olevaan muuttoliiketutkija Timo Aron kirjoitukseen. Aron mukaan maakuntauudistuksessa ei ole juurikaan huomioitu alue- ja väestörakenteen muutosvoimia eikä niiden vaikutusta tulevaisuuden aluerakenteeseen.
Kaupungistuminen on Vapaavuoren mukaan olennaisesti maailmaa muuttava megatrendi. Hän muistuttaa, että vastuullisen päättäjän tehtävä on varautua tulevaan ja maksimoida kansallinen etu eikä jäädä kehitystä loputtomiin voivottelemaan.
Vapaavuori ei voi myöskään käsittää, että kukaan voisi olla sitä mieltä, etteikö kaupunkiseutujen menestys olisi koko maan etujen mukaista. Hän hämmästelee myös sitä röyhkeyttä, jolla tämän tosiasian äänen lausuminen pyritään kääntämään maakuntavastaisuudeksi tai vastakkainasetteluksi.
– Kaupunkipoliittista keskustelua Suomeen nyt viriteltäessä, jotkut kokevat kuitenkin asiakseen leimata sen puolirikolliseksi häiriökäyttäytymiseksi, hän toteaa.
Tasapäistämisharjoitukset tuottavat Vapaavuoren mielestä harvoin mitään hyvää. Suurten kaupunkien etujen sivuuttaminen ei ole pienempienkään kuntien etu.
– Kyllä Helsinki aina pärjää, eikä Tampereenkaan kohtalosta huolissaan tarvitse olla. Jos ne eivät kuitenkaan hölmöjen hallintorakenteiden takia pysty pärjäämään parhaalla mahdollisella tavalla kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa, kaikki häviävät, eivät pelkästään Helsinki ja Tampere, hän arvioi.
Hän arvelee myös, että puolueet tulevat haalimaan maakuntavaaleihin parhaat kellokkaansa, joiden turhautumiseen ei kauan mene aikaa. Se puolestaan johtaa vuosikausien kampanjaan, jossa maakuntavaltuutetut keskittyvät erityisellä innolla tehtäviensä ja valtansa kasvattamiseen.
– Jos maakuntauudistus toteutuu, johon en vielä usko, veikkaan uusista maakuntavaltuustoista kehittyvän pian eräänlaisia 1990-luvun minieuroparlamentteja, Vapaavuori toteaa.
Tutkija: Uudistuksia ei pidä tehdä menneisyyden eikä poliitisen toiveajattelun mukaisesti
Ajatuspaja Toivon maakuntavaaleja käsittelevä Makuvaalit – pientä hienosäätöä maakuntavaaleihin -julkaisu sisältää kolme tutkimuskatsausta ja kuusi kommenttipuheenvuoroa sekä johtopäätökset toimenpide-ehdotuksineen. Kirjoittajien näkökulmat vaihtelevat maakuntauudistuksen puolustamisesta kritiikkiin.
– Maakuntauudistuksen kaltainen historiallisen suuri reformi pitäisi toteuttaa tulevan väestö- ja aluerakenteen muutoksen ehdoilla, ei menneen kehityksen, nykytilanteen eikä varsinkaan poliittisen toiveajattelun mukaisesti, toteaa muuttoliiketutkija Timo Aro.
Valmistautumista vaaleihin arvioivat Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkijat Mikko Leino ja Annu Perälä. Heidän mukaansa uusien valtuustojen alueellinen, demografinen, ammatillinen ja sukupuolten välinen edustavuus voi tulla ratkaistuksi jo ehdokasasettelussa.
– Maakuntavaaleissa omaa kotikuntaa laajemmalla alueella toteutettava kampanjointi vaatii huomattavaa rahallista panostusta ja laajaa tukiryhmää. Tilannetta ei voi verrata kuntavaaleihin, Leino ja Perälä toteavat.
Ajatuspaja Toivon toiminnanjohtaja Sini Ruohonen kehottaa harkitsemaan vielä kertaalleen maakuntavaalien siirtämistä kevään 2019 eduskuntavaalien yhteyteen.
– Jos valmistautuminen jää aika- ja resurssipulan vuoksi puoliteholle, uhkaa vaalien matala äänestysprosentti koko poliittisen järjestelmämme uskottavuutta, hän varoittaa.
Hän arvioi, että koko hallinnollinen uudistus saa osakseen kritiikkiryöpyn, jos vaaleissa ei onnistuta. Vielä on hänen mukaansa kuitenkin mahdollisuus tehdä korjausliikkeitä, kuten lyhentää ehdokaslistoja.
Julkaisuun ovat kirjoittaneet myös Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämies, Vihreiden nuorten puheenjohtaja Jaakko Mustakallio, Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja Tytti Määttä, Turun yliopiston tohtorikoulutettava Miira Raiskila, Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Jaana Savolainen ja kokoomuksen kansanedustaja Mari-Leena Talvitie.
